Törmäsin aiemmin LinkedInissä ABB:n Josi Roppolan postaukseen päivittäisjohtamisen tuomista hyödyistä esimiehelle. Olemme kirjoittaneet päivittäisjohtamiseen liittyen useita artikkeleita. Päivittäisjohtamisen hyödyt yritykselle sekä yksittäiselle operaattorille ovat selvät, mutta mitä kaikkea päivittäisjohtaminen voikaan tarjota tuotannon esimiehille? Tässä muutamia ajatuksiani aiheeseen liittyen.
Päivittäisjohtamisen yksi selkein ja usein ensimmäisenä konkretisoituva etu on se, että kun tuotannossa tapahtuvia haasteita seurataan ja ratkotaan päivittäin perinteisen kuukausiraportoinnin sijaan, lisääntyy samalla myös työntekijöiden, tiimien sekä johdon välinen vuorovaikutus. Usein päivittäisjohtamisella viitataankin avoimeen, läpinäkyvään sekä osallistavaan johtamisen kulttuuriin sekä palaverikäytänteisiin.
Kun työkulttuuri on avointa, eivät havaitut ongelmat jää piiloon tai kasaannu aiheuttaen ylimääräistä päänvaivaa. Säännöllisesti yhdessä läpikäydyt poikkeamat ja isompaa selvitystä vaativien ongelmien siirtäminen ongelmanratkaisuryhmän ratkottavaksi selkeyttää toimintaa ja vaikuttaa työssä viihtymiseen. Esimiehelle tämä tarkoittaa siis lisääntyneen vuorovaikutuksen lisäksi tyytyväisempiä työntekijöitä, jotka pyrkivät entistä tehokkaammin kohti yhdessä asetettuja tiimin tavoitteita.
Päivittäisjohtaminen tähtää tuotannon jatkuvaan parantamiseen ja pohjautuu Lean-ajattelumallista tuttuun periaatteeseen vähentää hukkaa kehittämällä tuotantoprosessia. Siksi jokaiselle tehtävälle korjausliikkeelle luodaan oma seurantamalli, jonka avulla saavutettu taso pystytään myös säilyttämään tai sitä pystytään jopa nostamaan tulevaisuudessa. Kun prosessin kehittymistä seurataan päivätasolla, on jokaisella tuotannon työntekijälle tiedossaan se, mistä käytänteistä täytyy myös jatkossa pitää kiinni.
Käytännössä päivittäisjohtamisen malli auttaa sekä tuotannon työntekijöitä että esimiehiä fokusoimaan toimintaansa juuri siihen, mikä on tärkeää juuri nyt. Näin ollen päivittäiset työt sujuvat helpommin ja tulokset paranevat jatkuvan kehittämisen myötä.
”Mitä et mittaa, sitä et voi johtaa” pätee niin myynnin kuin tuotannonkin johtamisessa. Kun tuotannosta (ideaalitilanteessa automaattisesti) kerättyä dataa seurataan päivätasolla, on syytä luoda katsaus myös oman osaston tai tiimin käytössä oleviin ja aktiivisesti seurattaviin mittareihin.
Jotta eri tuotannon mittareiden seuranta ei jäisi vain esimiesten tai yritysjohdon vastuulle, tulee seurattavien mittareiden valinnassa ottaa huomioon myös se, mitkä mittarit voisivat olla sopivia seurattavaksi tuotannon työntekijä, eli operaattoritasolla. Heitä kiinnostavat esimerkiksi oman koneen tai linjan saavutettu tuotanto verrattuna suunniteltuun tuotantoon oman työvuoron aikana.
Kun tietoa sekä kerätään että mitataan, on toiminnalle myös helpompi asettaa tavoitteita ja ohjata näin käytännön toimintaa entistä tehokkaammin. Visuaalinen johtaminen tehostaa tiedonjakoa sekä mittareiden seurantaa entisestään. Infotaulua vilkaisemalla tulisi tuotantopäällikön sekunneissa saada käsitys siitä, miten tuotannossa tällä hetkellä menee ja tarvitseeko joku mahdollisesti apua tehtäviensä kanssa.
Lue case-esimerkistämme, miten Olvilla on siirrytty tiedonkeruusta aitoon päivittäisjohtamiseen ja miten he hyödyntävät Big Dataa päätöksenteossaan hyvin tuloksin!
Mitä tiedolla johtaminen tarkoittaa kunnossapidossa?
Andon-menetelmä parantaa tuottavuutta - mutta miten?
Andon tehostaa tuotannon läpimenoaikaa - 3 helppoa vinkkiä järjestelmän käyttöönottoon