Saavutettavuus on ennen kaikkea empatiakykyä, kykyä asettua toisen ihmisen asemaan. Järjestelmä- ja ohjelmistokehityksessä se tarkoittaa sitä, että pohditaan järjestelmän tai palvelun käyttöä myös sellaisen ihmisen näkökulmasta, jolla on vaikeuksia nähdä ruudulla olevaa tekstiä tai joka ei ymmärrä monimutkaista tekstiä tai vierasperäisiä sanoja. Saavutettavuus on siis pitkälti myös vastuullisuutta: huolehtimista siitä, että kaikki käyttäjät pystyvät ymmärtämään ja käyttämään digitaalisia palveluita.
Saavutettavuuden tavoitetta palvelee myös laki yhdenvertaisuudesta, joka edellyttää, että julkisten toimijoiden tarjoamien digitaalisten palveluiden pitää olla kaikille saavutettavia. Tämän toteutumista ohjataan etupäässä kansainvälisen WCAG-standardin avulla. Vaikka standardi tarjoaa ohjeet ja linjaukset saavutettavuuden toteuttamiseen, käytännön työssä on lähtökohtana se, että asetutaan erilaisten käyttäjien asemaan. Usein standardit nähdään pakotteina, mutta niiden paras anti on auttaa näkemään, mihin asioihin ohjelmistokehityksessä tulee kiinnittää huomiota, jotta palvelu voidaan tuoda kaikkien käyttäjien saataville vammoista tai sairauksista huolimatta.
Saavutettavuusstandardin noudattamista edellytetään nykyisellään vain julkisilta toimijoilta, mutta myös yritykset voivat hyötyä siitä. Digitaalisten palveluiden ja verkkosivujen saavutettavuuteen panostaminen parantaa kaikkien käyttäjien käyttäjäkokemusta.
Myös verkkokaupat voivat laajentaa potentiaalista asiakaskuntaansa tarjoamalla saavutettavia verkkokauppatoteutuksia. Yrityksille palveluiden, verkkosivujen ja verkkokaupan saavutettavuuden parantaminen on myös konkreettinen keino toteuttaa aitoa vastuullisuutta.
Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.1 -ohjeet määrittelevät, miten digitaalisista palveluista tehdään saavutettavia myös käyttäjille, joilla on vammoja tai rajoitteita kuten sokeus tai heikkonäköisyys, kuurous tai huonokuuloisuus, liikuntarajoite, puhevamma tai valoherkkyys. Ohjeistus huomioi myös henkilöt, joilla on oppimisen ja ymmärtämisen ongelmia.
Saavutettavuusohjeissa on kolme tasoa: A, AA ja AAA. Suomessa julkisen sektorin palveluiden pitää kattaa saavutettavuusstandardi AA-tasolla. Standardi ei toistaiseksi koske ei-julkisten toimijoiden palveluita eikä verkkokauppoja täysin.
Standardin seuraava versio WCAG 2.2 vastaa muuttuvan teknologian mukanaan tuomiin muutoksiin, vaikkakaan ei vielä täysin koske kosketusnäytöllisiä laitteita.
WCAG-standardi antaa konkreettisia työkaluja saavutettavuuden toteuttamiseen. Se määrittää vaatimukset verkkopalveluiden tekniselle saavutettavuudelle, kuten tekstin koolle ja sijoittelulle, värikontrasteille, taustaäänille ja tehosteille sekä koodin yhteensopivuudelle erilaisten apuvälineiden ja päätelaitteiden kanssa. Kun sivusto on tehty teknisesti hyvin ja sen sisällön rakenne on merkitty oikein, sivustoa on helpompi käyttää erilaisilla ymmärtämistä helpottavilla päätelaitteilla ja apuvälineillä. Lisäksi standardi määrittää, että digitaalisessa palvelussa käytettävän kielen pitää olla ymmärrettävää, eikä siinä saa olla liikaa epätavallisia sanoja tai lyhenteitä.
WCAG-standardi on kokonaisuudessaan hyvin laaja ja sen ohjeet ovat yksityiskohtaisia mutta myös monitulkintaisia, minkä vuoksi asiantuntevan ohjelmistokehityskumppanin apu niiden soveltamisessa on usein tarpeen. Yksi tyypillisimmästä huomioista liittyy tekstiselitteiden puutteisiin alt-tekstin osalta, esimerkiksi verkkosivulla olevalle kuvalle pitää laatia aihetta selittävä kuvateksti tai ikonille pitää muotoilla seliteteksti, jotta verkkosivuston sisältö on kokonaisuudessaan luettavissa ruudunlukijalla.
Pinja tarjoaa ohjelmistokehitysprojekteihin laajan kirjon erilaisia palveluita, mukaan lukien saavutettavuuspalvelua. Saavutettavuutta kehitetään asiakkaan tarpeiden mukaan joko suunnittelun alusta lähtien tai olemassa olevaan järjestelmään tai palveluun tehtävinä parannuksina. Tarjoamme myös konsultointia ja koulutusta saavutettavuuden parantamiseen esimerkiksi Power BI -raportoinnissa.
Kattava tapa parantaa olemassa olevan palvelun saavutettavuutta on lähteä liikkeelle auditoinnilla. Näin saadaan hyvä kokonaiskuva siitä, millä tasolla palvelun saavutettavuus on ja millaisilla toimenpiteillä sitä voidaan parantaa. Auditointi tehdään osin automaattitestauksella, joka auttaa löytämään yli puolet mahdollisista ongelmista, ja osin manuaalisesti esimerkiksi ruudunlukijaa käyttäen. Testauksen laajuus riippuu siitä, mitä selaimia ja käyttöjärjestelmiä asiakas haluaa tuettavan. Lisäksi testauksessa käydään läpi sivusto eri värisokeuksien ja näkökenttäpuutteiden osalta, ja sivustolla oleva audio- ja videomateriaali testataan. Auditointiraportin tulosten ja halutun saavutettavuustason pohjalta tehdään asiakkaan digitaaliseen palveluun tarvittavat parannukset. Pinjan tarjoama auditointi vie aikaa enintään viikon verran palvelun laajuudesta riippuen.
Saavutettavuus voidaan ottaa osaksi mitä tahansa ohjelmistokehitysprojektia ja palvelua. Pinjan asiantuntijat auttavat arvioimaan olemassa olevan palvelun saavutettavuutta, löytämään oikeat toteutustavat ja tuomaan palvelun aidosti kaikkien käyttäjien saataville.
Pinjan digitaalisen yhteiskunnan palvelut
Pinjan ohjelmistokehityspalvelut
Blogi: Mitä järjestelmien modernisoinnissa ja pilvisiirtymässä tulee huomioida?