Toimin SIA-tiimin (sähkö, instrumentointi ja automaatio) automaatiojärjestelmästä vastaavana projekti-insinöörinä kahden vuoden ajan. Meitä pinjalaisia oli mukana myös Kivimäen Jarkko, joka toimi kuitulinjan instrumentoinnin vastaavana projekti-insinöörinä.
Muut tiimimme jäsenet työskentelivät Metsä Fibrellä ja Caverionilla. Tullessani projektiin päälaitetoimitukset oli jo sovittu ja automaatiojärjestelmä (DCS), Valmet DNA, jo hankittu. Pääsin alkuvaiheessa laatimaan automaatiojärjestelmän keskeisiä määrittelyjä.
Määrittelyt sisälsivät automaatiojärjestelmän ja siihen liittyvän sovellussuunnittelun perusrakenteen, tyyppiratkaisut sekä käyttöliittymän spesifikaatiot. Määrittelyt tehtiin tiiviissä yhteistyössä laitetoimittajan ja käyttäjien kanssa. Kun laitetoimittajat ryhtyivät valmistamaan automaatiojärjestelmän komponentteja, vierailimme tehtailla laadun ja aikataulussa pysymisen varmistamiseksi.
Pääosa DCS-sovellussuunnittelun lähtötiedoista saatiin laitetoimittajilta ohjelmakaavioina tai sanallisina kuvauksina. Ajotapapalavereissa tarkistimme yhdessä käyttäjien ja laitetoimittajien kanssa prosessien yksityiskohdat ja lähtötiedot. Tämän jälkeen alkoi DCS-sovellussuunnittelu. Me Pinjalla vastasimme puunkäsittelyn ja massatehtaan osuuksien sovellussuunnittelusta.
Kun sovellussuunnittelun osat olivat valmiit, ryhdyimme tekemään FAT-testausta (Factory Acceptance Testing). FAT oli projektin onnistumisessa tärkeä vaihe. FAT:issa testasimme sovelluksen toimintaa automaatiojärjestelmässä ilman kenttälaitteita ja kytkentöjä.
Testaus tapahtui suoraan operointinäytöiltä simuloimalla kenttälaitteita. FAT-testaukseen osallistuivat DCS-toimittaja, sovelluksen tekijät, laitetoimittajat, käyttäjät ja eri alueiden projektipäälliköt. Puoli vuotta kestänyt testaus tapahtui Tampereen Valmet Automationin testaustiloissa.
FAT:in jälkeen koko automaatiojärjestelmä siirrettiin Äänekoskelle biotuotetehtaan upouusiin sähkötiloihin. Järjestelmätestausten jälkeen DCS oli valmiina käyttöönottoon. Käyttöönoton ensimmäinen vaihe oli kylmäkoestus, ja siinä varmistettiin jokaisen kenttäliitynnän (IO) toiminta.
Kylmäkoestuksen jälkeen seurasi kuumakoestus, jossa prosessia ajettiin vedellä. Tässä vaiheessa testasimme ohjausten ja säätöjen toimintaa, sekä teimme turvallisuuteen liittyviä testauksia. Kylmä- ja kuumakoestuksien jälkeen siirryimme varsinaiseen käyttöönottoon, jossa prosessit ajettiin ylös oikeassa järjestyksessä ja tehtaan tuotanto käynnistettiin. Biotuotetehtaan tuotanto käynnistyi 15.8.2017, täsmälleen aikataulun mukaisesti.
Suurin haaste projektissa oli sen koko ja sitä myötä aikataulujen pitäminen ja budjetissa pysyminen. Projektin kannalta sähkön ja automaation koestusten aikataulussa pysyminen ja edistymisen seuranta oli oleellista, jotta laitos pystyttiin käynnistämään aikataulussa. Seuranta oli tärkeä osa tehtäväkenttääni erityisesti projektin loppuvaiheessa. Jokainen testattu piiri kirjattiin seurantalistoihin, joiden avulla pystyttiin seuraamaan edistymää reaaliajassa.
Äänekosken biotuotetehtaan automaation suunnittelun ja käyttöönoton vastuut oli jaettu projektipäälliköille. Projektissa vallitsi hyvä yhteishenki ja kaikki kantoivat vastuunsa esimerkillisesti. Laitetoimittajien kanssa kohtasimme välillä haasteellisia hetkiä, mutta niistä selvisimme neuvottelemalla ja resursseja päivittämällä.
Vahvalla monialaisella osaamisella saimme projektin onnistuneesti maaliin, ja opimme toisiltamme paljon matkan varrella. Kun saa tehdä töitä tiimissä, jossa kaikki ovat parasta A-ryhmää, niin silloin onnistumisen edellytykset ovat hyvät. Huippuammattilaisten kanssa työskentely oli parasta oppia minulle."
- Jari, automaation ammattilainen