Viime vuosina teollisuudessa puhuttanut ja toimialaa mullistanut IioT eli teollinen internet on vaikuttanut myös raportointiin.
Monesti yrityksissä ajatellaan edelleen, että mitä enemmän keräämme dataa sitä viisaampia olemme. Tämä ei suoraan pidä paikkaansa: valtavat datamäärät eivät palvele yritystä järjestelmien uumenissa. Tiedolla ei tehdä mitään, ellei sitä pystytä analysoimaan ja hyödyntämään yrityksen toimintaa ohjaavan päätöksenteon tukena.
Viime vuosina teollisuudessa puhuttanut ja toimialaa mullistanut IioT eli teollinen internet on vaikuttanut myös raportointiin. IioT:n käytön yleistymisen myötä tiedonkeruuta on tehostettu ja datan määrä on noussut teollisuusyrityksissä – ja hyvä niin. Esimerkiksi koneseurannalla voidaan kerätä tietoa tuotantolaitoksen laitteiden toiminnasta ja välittää se tuotannonohjauksessa käytettäviin järjestelmiin.
Datan keruun helppoudesta innostuneena sitä saatetaankin kerätä vailla tarkoitusta ja miettimättä, miten dataa tulisi hyödyntää päätöksenteossa. Raportointia kehittämällä voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä ja nostaa niin teollisuusyrityksen tehokkuutta kuin kilpailukykyä.
Mittarit tulisi olla johdettuna yrityksen strategiasta ja siihen liittyvistä tavoitteista. Käytännössä mittarien linkittäminen strategiaan onnistuu, kun johto tunnistaa toimenpiteet, joita tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan.
Raporttien kautta saatu ymmärrys auttaa tekemään oikeita päätöksiä, jotka vievät yritystä haluttuun suuntaan ja vahvistavat sen kilpailukykyä. Siksi raportoinnin kehittämiseen kannattaa satsata. Tässä kolme yleisintä raportoinnin haastetta, joihin teollisuusyrityksissä törmätään:
Sanonnolla “Sitä saat, mitä mittaat” on paikkansa. Varmista että se mitä saat, vastaa sitä mitä tavoittelet. Mittarit tulisi olla johdettuna yrityksen strategiasta ja siihen liittyvistä tavoitteista.
Käytännössä mittarien linkittäminen strategiaan onnistuu, kun johto tunnistaa toimenpiteet, joita tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan. Kun tavoitteet on palasteltu tuotannon lattiatasolle ja jokaisen tuotannon työntekijän työtehtäviin, on yhteinen suunta selkeä. Jokainen työntekijä näkee, miten hän omalla panoksella voi vaikuttaa strategian toteutumiseen.
Tavoitteita peilaavat mittarit, jotka ohjaavat päivittäistä työtä, ovat itseasiassa loistava keino strategian jalkauttamiseen eri organisaation tasoille ja vielä ymmärrettävällä tavalla.
Teollisuusyrityksissä on käytössä lukuisia eri tietojärjestelmiä, joihin on kerättynä päätöksenteon ja johtamisen kannalta tärkeää dataa. Esimerkkeinä toiminnanohjaus-, tuotannonsuunnittelu- ja kunnossapitojärjestelmä sekä ne miljoonat excelit.
Useisiin järjestelmiin, tietokantoihin, tiedostoihin ja raportteihin pirstaloitunut data ei ole saatavilla silloin ja siellä, missä sitä tarvitaan. Data pitäisi saada koottua analysointia ja hyödyntämistä varten useista tietolähteistä raporteille, jotta sen avulla voidaan tehdä yrityksen koko toimintaa ohjaavia päätöksiä.
Onnistunut raportointi edellyttää siihen soveltuvia työkaluja. Oman haasteensa raportointiin tuovat organisaation eri tasojen ja toimintojen erilaiset raportointitarpeet: raportteja tarvitaan erilaisten päätösten tueksi niin yrityksen sisällä kuin sidosryhmissä.
Harvan järjestelmän valmiit raporttipohjat pystyvät vastaamaan näihin keskenään erilaisiin ja jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. Esimerkiksi tuotannon lattiatasolla tarvitaan erilaista raporttia työn tueksi kuin tuotannon johdossa – yrityksen hallituksesta puhumattakaan.
Teollisuudessa tiedon reaaliaikaisuus korostuu. Erityisesti tuotannossa on äärimmäisen tärkeää päästä käsiksi reaaliaikaiseen tilannekuvaan – –.
Sopivien työkalujen puuttuessa raporttien kokoaminen tapahtuukin usein käsin, mikä vie aikaa ja lisää virheitä. Tuloksena saadaan kertakäyttöinen, staattinen raportti eikä lukuihin päästä porautumaan tarkemmin, saati vaihtamaan näkökulmaa tiedon analysointiin.
Teollisuudessa tiedon reaaliaikaisuus korostuu. Erityisesti tuotannossa on äärimmäisen tärkeää päästä käsiksi reaaliaikaiseen tilannekuvaan, jotta ongelmakohdat havaitaan nopeasti ja niihin pystytään reagoimaan. Tästä esimerkkinä vaikkapa tuotantosuunnitelmassa pysyminen. Staattinen ja jälkikäteen koottu raportti ei tue aktiivista seurantaa ja kehittämistä.
Tarvitseeko yrityksenne apua tiedon analysointiin, raportointiin ja jakamiseen? Pinja tarjoaa tiedon hyödyntämisen ratkaisuita niin keskisuurille yrityksille kuin suuryrityksillekin. Palvelemme asiakkaitamme tietovarastoinnissa, tiedon keräämisessä, IoT-analytiikassa, raportoinnnissa, edistyneessä analytiikassa ja ennustamisessa sekä business intelligenceen liittyvissä haasteissa. Tutustu tiedolla johtamisen palveluihimme täällä!