Yksi merkittävimmistä ongelmista tämän päivän teollisuusyrityksissä on se, että dataa on joka paikassa, mutta ihmisiä ei saada datan äärelle. Tämä voi johtua siitä, että tietoa ei saada tarpeeksi ymmärrettävään muotoon tai vaikkapa siitä, että se on vaikeasti löydettävissä. Liian usein yrityksen kannalta kriittisetkin päätökset perustuvat mutu-tuntumaan faktoihin perustuvan tiedon sijaan.
Tiedolla johtaminen on kuitenkin tätä päivää ja siksi eri lähteistä kaivettava tieto pitäisi saada kaikille ymmärrettävään muotoon, jotta sitä voitaisiin aidosti ja reaaliaikaisesti hyödyntää päätöksenteossa.
Melko yleinen harhaluulo on, että kytkeytymällä tuotantokoneisiin ja keräämällä tätä kautta automaattisesti tietoa, saadaan kaikki tuotannon tehostamiseen tarvittava tieto. Tämä on hyvä lähtökohta, mutta tuotantokoneiden, laitteiden ja linjojen lisäksi tietoa tarvitaan myös muista järjestelmistä sekä itse operaattoreilta. Operaattoreilta eli tuotannon työntekijöiltä ja työn johdolta saatu tieto onkin usein äärimmäisen tärkeää kehittymisen kannalta.
Pelkällä tiedolla ei kuitenkaan tehdä mitään, ellei sitä osata analysoida ja käyttää hyväksi johtamisessa ja kehittämisessä.
Tuotannosta kannattaa kerätä tietoa niistä häiriöistä, joiden takia tuotantolinja jouduttiin pysäyttämään tai tuotantoa jouduttiin hidastamaan. Näiden lisäksi on hyvä kerätä tietoa esimerkiksi siitä, kuinka pitkään tuotevaihtoihin on kulunut aikaa verrattuna tavoitteisiin, sekä mitä poikkeamia laatutarkastuksissa on havaittu.
Kun tietoa kerätään myös operaattoreilta, saadaan selville myös muut pysähdyksen syyt, kuin vain tekniset häiriöt. Operaattorilla on mahdollisuus pureutua pysähdyksen syihin syvemmin, analysoida ja antaa tarkempia pysähdyssyitä, kuin mitä vain automaattisella tiedonkeruulla on mahdollista saada.
Tuotannon tehokkuutta mitataan erilaisin tunnusluvuin, joiden muodostamiseksi tarvitaan jatkuvasti päivittyvää tietoa. Pidemmän aikavälin tunnusluvut, kuten OEE/KNL, kertovat tuotantojohdolle, mihin suuntaan ollaan menossa. Operaattoreille tärkeitä tunnuslukuja ovat esimerkiksi oman linjan tai koneen toteutunut tuotanto verrattuna suunniteltuun tuotantoon. OEE/KNL on tärkeä tunnusluku myös operaattorille. Operaattorille OEE kertoo, miten esimerkiksi juuri tietyllä oman koneen tai linjan tuotantovauhdilla on vaikutusta kokonaistehokkuuslukuun.
Tuotannon suorituskykymittarit, eli KPI:t (key performance indicator) ovat hyviä keinoja seurata ja kehittää toimintaa. Monesti nämä erilaiset tunnusluvut ovat myös kytköksissä työntekijöiden tulospalkkioihin.
Yllä olevan kuvan mukaisesti tiedonkeruu on vain yksi, mutta kriittinen osa tuotannon päivittäisjohtamista. Päivittäisjohtamisen ydin on tuotantotiloissa tapahtuvat aamu- tai vuoropalaverit, joissa johdon ja tuotannon työntekijät kokoontuvat yhteen tuotannon tilasta kertovien digitaalisten ”whiteboardien” äärelle. Tuotantopalaverin tarkoitus on johtaa kerätyn, reaaliaikaisen tiedon avulla ja tehdä päätöksiä.
Jotta tuotantopalaverit saataisiin pidettyä riittävän tehokkaina, on tärkeää, että näissä palavereissa keskitytään vain päivittäisten ongelmien ratkomiseen. Laajemmat ja jatkuvasti toistuvat ongelmat on puolestaan tarkoitus viedä erillisen ongelmanratkaisuryhmän päätettäväksi tai käsiteltäväksi eteenpäin.
Kun päätöksenteko nojautuu mutu-tuntuman sijaan reaaliaikaisiin ja luotettaviin raportteihin sekä tuotannon tunnuslukuihin, on päätöksenteko paitsi helpompaa myös huomattavasti kannattavampaa. Kun tämä tieto saadaan kaiken lisäksi automaattisesti esimerkiksi tuotannon tiedonkeruujärjestelmästä ja on saman tien kaikkien käytettävissä, on tällä väistämättä suora vaikutus myös tuotannon mittareihin ja tunnuslukuihin.
Lataa maksuton oppaamme 5 vinkkiä tuotannon johtamiseen digitalisaation keinoin saadaksesi lisätietoja tuotannon tehostamisesta sekä digitalisoinnista.
Mitä tiedolla johtaminen tarkoittaa kunnossapidossa?
Andon-menetelmä parantaa tuottavuutta - mutta miten?
Andon tehostaa tuotannon läpimenoaikaa - 3 helppoa vinkkiä järjestelmän käyttöönottoon