Teollisuuden kunnossapito
Teollisuuden kunnossapito kattaa laajan skaalan erilaisia toimenpiteitä, joilla huolehditaan koneiden, laitteiden, rakennusten ja muun infrastruktuurin kunnosta. Toimilla tähdätään siihen, että tuotanto pysyy jatkuvasti tehokkaana ja turvallisena, lopputuotteiden laatu pysyy halutulla tasolla ja ympäristövaikutukset saadaan minimoitua.
Huippusuorituskykyinen teollisuuden kunnossapito on mahdollista saavuttaa, kun ymmärretään, että parhaaseen mahdolliseen tulokseen ei aina päästä säästämällä kuluja, vaan arvioimalla datan avulla mikä on kokonaisuuden kannalta järkevin ratkaisu.
Tehokas kunnossapitostrategia onkin koko organisaatiota yhdistävä asia. Johdolla on sen kehittämisessä erityinen rooli, koska kunnossapidolle asetettavat tavoitteet juontavat juurensa yrityksen strategiasta. Käynnissäpidon onnistuminen puolestaan vaikuttaa valmistavassa teollisuudessa merkittävällä tavalla liiketoiminnan kokonaistuloksiin.
Teollisuuden kunnossapidon osa-alueet
- Mitä on ennakoiva kunnossapito?
- Kunnossapidon johtaminen
- Kunnossapidon roolit ja vastuut
- Miten kunnossapitoa mitataan?
- Kunnossapidon kustannusten hallinta
- Kuinka valita oikea kunnossapitojärjestelmä?
- Kunnossapitojärjestelmä osana järjestelmäkokonaisuutta
- Kuinka päästä alkuun kunnossapidon kehittämisessä?
Ennakoivalla kunnossapidolla tarkoitetaan määrävälein suoritettavien tehtävien joukkoa, joilla pyritään ehkäisemään ennalta koneiden ja laitteiden vikaantumista. Nämä kunnossapitotehtävät voivat liittyä tarkastustoimintaan ja kunnonvalvontaan, olla tarvepohjaisia toimenpiteitä tai perustua silmämääräisiin havaintoihin. Ennakoiva kunnossapito on olennainen osa kokonaisvaltaista kunnossapitostrategiaa, jonka avulla voidaan varmistaa laitteiden luotettava toiminta ja vähentää odottamattomia kustannuksia.
Teollisuudessa ennakoiva kunnossapito on usein pitkälti sidoksissa kalenteriin, ja siinä hyödynnetään tuoreita lähimenneisyyden havaintoja ja trendejä. Lisäksi on tärkeää seurata koneiden käyttövolyymeja ja -tapoja ja ohjata ennakoivaa huoltotoimintaa myös niiden pohjalta.
Käyttäjäkunnossapito yleistyy vauhdilla
Teollisuudessa tuotannon operaattorit ovat ennakoivan kunnossapidon tärkein tuki ja lähde. Jatkuvasti konetta operoivat ja tarkkailevat operaattorit tuottavat työpyyntöinä ja vikailmoituksina arvokasta dataa ja havaintoja kunnossapidolle. Operaattori tuottaa työssään niin paljon dataa ja erilaisiin havaintoihin perustuvia tutkimuksia, että jo se osaltaan ehkäisee vikaantumisten määrää. Järjestelmään tehtävien kirjausten avulla dokumentaatio tehdyistä toimenpiteistä tulee julki ja havainnot välittyvät eteenpäin.
Käyttäjäkunnossapidon käynnistäminen paitsi toteuttaa ennakoivaa kunnossapitoa, myös edistää tuotannon ja kunnossapidon välistä kommunikaatiota ja yhteistyötä. Operaattoreille voidaan määritellä lista käyttäjäkunnossapidollisia tehtäviä, kuten esimerkiksi koneen ja sen eri osien puhdistamista, arvojen mittaamista tai vaikkapa silmämääräisiä visuaalisia tarkastuksia.
→ Lue lisää: Miten tuotanto ja kunnossapito saavuttavat yhdessä merkittävän tuottavuusloikan?
Työturvallisuus on tärkeä osa kunnossapidon päivittäisjohtamista
Vaikka teollisuudessa ennakoivan kunnossapidon päätarkoitus on tuotannon ja koneiden toiminnan varmistaminen, on sillä tärkeä rooli myös työturvallisuuden varmistamisessa. Suuri osa työtapaturmista aiheutuu viallisista laitteista, joiden kunnossapito on laiminlyöty tai toimet ovat jääneet riittämättömiksi. Perinteisten kunnossapitoon liittyvien asioiden ohella kunnossapitojärjestelmään kannattaakin kirjata ylös myös työturvallisuushavainnot sekä tarkastuskierrokset. Näin havainnoista on myös mahdollista generoida suoria työpyyntöjä kunnossapidolle.
→ Lue lisää: Työturvallisuus osana kunnossapidon päivittäisjohtamista
Tutustu ennakoivan kunnossapidon materiaaleihimme:
Tehokas teollisuuden kunnossapito ja oikein suunnatut kunnossapidon päivittäistoimet vaativat taakseen tehokasta johtamista. Digitalisaatioasteen kasvaessa kunnossapito on yhä olennaisempi osa tuotantoresurssien elinkaaren hallintaa. Kun ajattelu siirtyy tulipalojen sammuttelusta pitkäjänteiseen päivittäisjohtamiseen, myös kunnossapidon kokonaisuus selkeytyy ja fokus siirtyy kulukeskeisyydestä lisäarvoajatteluun.
Teollisuuden kunnossapidon johtamisessa olennaista onkin se, että se perustuu liiketoiminnan kannalta keskeiseen ja totuudenmukaiseen dataan. Siksi nykyaikainen kunnossapidon johtaminen on ennen kaikkea tiedolla johtamista, joka huomioi myös kunnossapitostrategian kokonaisvaltaisen suunnittelun ja toteutuksen. Tiedolla johtaminen voi alkaa, kun dataa yrityksen toiminnasta kertyy riittävästi ja kerätyn tiedon laatu on hyvä.
→ Lue lisää: Mitä tiedolla johtaminen tarkoittaa kunnossapidossa?
Ensimmäinen askel järjestelmällisessä, datapohjaisessa kunnossapidon johtamisessa on nykytilanteen selvittäminen. Päätöksenteko vaatii tietoa paitsi tehdyistä kunnossapitotoimista myös niihin liittyvän tietohallinnon nykytilasta. Tulevatko kaikki kunnossapitotoimet kirjatuksi ylös? Ovatko kirjaukset riittävän tarkkoja ja laadukkaita? Analysoidaanko kirjattuja tietoja riittävällä tarkkuudella? Ja ennen kaikkea – tehdäänkö niiden pohjalta riittävät toimenpiteet?
Lue lisää teollisuuden kunnossapidon johtamisesta:
→ Blogi: Miten kunnossapidon datasta jalostetaan lisäarvoa liiketoimintaan ja päätöksentekoon?→ Blogi: Selkeyttä kunnossapitotöihin päivittäisjohtamisella
→ Blogi: Parhaat vinkkimme kunnossapidon päivittäisjohtamiseen muuttuvassa ympäristössä
Teollisuudessa tehokkaan ja toimivan kunnossapidon ytimen muodostavat yrityksen oma kunnossapito- ja huoltohenkilöstö, tuotannon työntekijät sekä mahdolliset kunnossapidon alihankkijat. Samat käyttäjät vastaavat suurelta osin myös uuden kunnossapitotiedon tuottamisesta sekä tiedon rikastamisesta kohti visuaalista ja selkeää informaatiota päätöksenteon tueksi.
Tieto rikastuu asteittain matkalla asentajan tehtävälistalta kunnossapitopäällikön tai tehtaanjohtajan työpöydälle saakka. Jokainen ketjun vaihe ja yksittäinen prosessi nostaa tiedon arvoa ja edellyttää edellisen vaiheen onnistumista: ilman kentältä tulevaa riittävän yksityiskohtaista ja laadukasta dataa päivittäisjohtaminen ja päätöksenteko on haastavaa tai liki mahdotonta.
→ Lue lisää: Miten kunnossapidon datasta jalostetaan lisäarvoa liiketoimintaan ja päätöksentekoon?
Teollisuuden kunnossapidon kehittämiseen tarvitaan organisaatiolle soveltuvat kunnossapidon mittarit ja tunnusluvut, joilla voidaan varmistaa resurssien ja toimenpiteiden suuntaaminen oikeisiin asioihin ja siten eteneminen haluttuja strategisia tavoitteita kohti. Parhaimmillaan kunnossapidon mittarit ohjaavat arjen toimintoja suunnitelmallisesti ja ajavat valittuja kehityskohteita haluttuun suuntaan.
Kunnossapidon mittaaminen vaatii taakseen systemaattista datankeruuta, kaikkien sidosryhmien sitoutumista sekä kirkasta näkemystä siitä, mitkä ovat juuri kyseiselle organisaatiolle olennaisia seurantakohteita. Koska teollisuuden kunnossapito on koko organisaation yhteinen asia, kaikilla on myös oltava pääsy omien vaikutusmahdollisuuksiensa piirissä olevaan dataa – eri organisaatiotasot tarvitsevat erilaisia kunnossapidon mittareita.
Teollisuuden kunnossapidon suorituskyvyn mittaus voidaan jakaa karkeasti kolmeen vaiheeseen:
- mittariston suunnittelu
- mittariston käyttöönotto
- mittaustulosten jalkautus
Tavoitetilaksi ei siis riitä, että käyttöön valitaan oikeat mittarit, vaan tärkeää on pohtia myös mitä tapahtuu, kun mittarit on asetettu. Päivittäiset toimet on valittava siten, että ne tukevat aidosti tavoitteiden saavuttamista. Mitattavat asiat ja niille asetetut tavoitteet kannattaa pohtia huolella, sillä usein käy niin, että sitä saat, mitä mittaat.
Lue lisää teollisuuden kunnossapidon mittaamisesta:
Kunnossapito on yritystason kustannuksissa merkittävä tekijä, jolla on suora vaikutus sekä yrityksen tuottavuuteen että koko liiketoiminnan onnistumiseen. Kunnossapidon kustannusseuranta onkin toiminnan kehittämisen työkalu ja merkittävä osa liiketoimintaa, sillä se auttaa luomaan ennustettavuutta sekä tekemään strategisia päätöksiä esimerkiksi laiteinvestointeihin liittyen.
Toimialasta ja kokoluokasta riippumatta kunnossapidon kustannusseurannan ylätason tavoite onkin pitää tuotantolaitteiden käyttövarmuus määritellyllä tavoitetasolla mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Kustannusseurannan kannalta olennaisia asioita ovat esimerkiksi:
1. Tunnista näkyvät kulut ja piilokulut
2. Varmista datan laatu ja riittävyys
3. Tee oikeat johtopäätökset
→ Lue lisää: Kolme keinoa kunnossapidon kustannusseurannan tarkentamiseen
Budjetointi osana kustannustenhallintaa
Teollisuuden johdolle kunnossapidon budjetti on yksi kunnossapidon ohjaamisen ja seuraamisen mittari, ja siksi ajantasainen ja oikein laadittu budjetti on keskeisessä roolissa kunnossapidon onnistumista mitattaessa. Tiivistynyt kuukausi- ja kvartaaliseuranta edellyttää jatkossa entistä tarkempaa ja ajantasaisempaa tietoa, koska perinteinen vuosibudjetti saattaa muuttua epäkurantiksi jo vuoden ensimmäisten kuukausien aikana ja käyttöhyöty jäädä näin vähäiseksi.
Teollisuusyrityksissä, joissa seurannan taso on jo korkea ja ajantasaista tietoa on jatkuvasti käytössä, siirrytään jatkuvan budjetoinnin malliin. Tällöin budjettia luodaan kuukausi kerrallaan liukuvasti 12 kk eteenpäin. Tällainen jatkuva prosessi pienentää merkittävästi budjetoinnin kertatyömäärää ja ohjaa organisaation toimintatapoja kohti järjestelmällisestä tekemistä. Myös organisaation kypsyystaso kasvaa, kun toimintaa pystytään ennustamaan entistä tarkemmin ja ajankohtaisemmin.
Tutustu webinaaritallenteisiin:
Kunnossapitojärjestelmän hankinta on yritykselle aina strateginen päätös, joka vaikuttaa niin työntekijöiden jokapäiväiseen työhön kuin myös toimintojen johtamiseen. Ennen kuin varsinainen päätös järjestelmän hankkimisesta saavutetaan, moni pohtii tiettyjä peruskysymyksiä kunnossapitojärjestelmän hankinnasta. Miten käyttöönotto käytännössä tapahtuu ja mitä se meiltä vaatii? Millainen on järjestelmän takaisinmaksuaika?
- Opas: Usein kysytyt kysymykset kunnossapitojärjestelmän käyttöönotosta >>
- Opas: Kunnossapitojärjestelmä - osana ERP:iä vai erillinen järjestelmä? >>
Omalle organisaatiolle ja omaan tuotantoympäristöön sopivan kunnossapitojärjestelmän valinta tuottaa monissa yrityksissä päänvaivaa etenkin siksi, että vaihtoehtoja on monta ja järjestelmissä on paljon eroja niin ominaisuuksien kuin käytettävyydenkin kannalta. Kaikille yhteisiä, tärkeitä valintakriteereitä ovat esimerkiksi luotettavuus, helppokäyttöisyys, selkeys ja kustomoitavuus. Kunnossapitojärjestelmän tehokas hyödyntäminen tuo mukanaan paljon etuja. Se auttaa muun muassa tiivistämään eri toimintojen välistä yhteistyötä, parantamaan seurantaa, tehostamaan ennakointia, optimoimaan alihankkijoiden hyödyntämistä sekä hallitsemaan työturvallisuutta.
Kokeneesta järjestelmäkumppanista on hyvää hyötyä niin vertailuvaiheessa kuin käyttöönoton koittaessakin. Osaava kumppani osaa kertoa, millaisin askelein käyttöönotto toteutetaan onnistuneesti ja miten käyttöönotto on mahdollista toteuttaa tarvittaessa nopeastikin.
Lue lisää teollisuuden kunnossapitoon soveltuvan järjestelmän hankinnasta:
Kunnossapitojärjestelmät eri teollisuuden toimialoilla
Monet vaatimukset kunnossapitojärjestelmälle ovat yhteisiä kaikille toimialoille, mutta erojakin on. Järjestelmän taipuisuus kannattaa siis varmistaa myös toimialakohtaisesti. Esimerkiksi energiateollisuudessa painottuvat erilaiset toiminnallisuudet ja piirteet kuin vaikkapa juomateollisuudessa. Esimerkiksi pitkäaikainen asiakkaamme Napapiirin Energia ja Vesi eli Neve Oy painotti valinnassaan joustavuutta, mobiilipohjaisuutta ja muokattavuutta.
Lue esimerkkejä kunnossapitojärjestelmistän roolista eri toimialoilla:
Kunnossapitojärjestelmä osana organisaation muuta järjestelmäkokonaisuutta
Kunnossapitojärjestelmän integrointi organisaation muuhun järjestelmäkokonaisuuteen tuo mukanaan monenlaisia etuja. Ensinnäkin se on hyvä askel kohti järjestelmien ekosysteemiä. Lisäksi järjestelmäintegraatio tehostaa prosesseja, poistaa päällekkäisiä työvaiheita ja säästää siten aikaa ja resursseja. Integraatio myös vähentää manuaalista työtä ja tietovirheitä.
Usein kunnossapitojärjestelmä otetaan käyttöön toiminnanohjausjärjestelmää eli ERPiä täydentävänä erikoisohjelmistona. Kunnossapidon asentajat ja työnjohto kaipaavat käytännönläheistä ja lattiatasolle soveltuvaa järjestelmää, joka tukee aidosti päivittäistä työtä. Erillinen kunnossapitojärjestelmä onkin nimenomaan optimoitu tukemaan kunnossapito-organisaation toimintaa sen eri tasoilla, ja parhaimmillaan ERP ja kunnossapitojärjestelmä tukevat toisiaan tehokkaasti ja molemminpuolisesti.
Olemme keränneet integraation suunnitteluun ja toteuttamiseen monenlaisia vinkkejä:
- Opas: Kunnossapitojärjestelmä ja ERP - yhdessä vai erikseen? >>
- Opas: Kunnossapitojärjestelmän integraatiot >>
Katso myös:
Kunnossapidon kehittäminen on kestävyyslaji, joka onnistuessaan mahdollistaa siirtymisen kokonaisvaltaiseen ja ennakoivaan kunnossapidon johtamiseen. Kehitystyössä keskeistä on kuvata käytännönläheisesti sekä kunnossapidon nykytilanne ja prosessit että tulevaisuuden tahto- ja tavoitetila. Usein kehitystyössä päästään liikkeelle ja saavutetaan tuloksia jo pienilläkin toimenpiteillä.
Kunnossapidon kehityssuunnitelman tekemiseksi on tarjolla monenlaisia työkaluja ja toimintatapoja, jotka auttavat kartoittamaan vallitsevaa tilaa ja rakentamaan polkua kohti tavoitetilaa. Kumppaniksi kehitystyöhön kannattaa valita asiantuntija, joka varmistaa menestymisen nyt ja tulevaisuudessa.
Ota yhteyttä
Autamme sinua viemään tuotannon digitalisoinnin ja kunnossapidon kehittämisen seuraavalle tasolle. Asiantuntijamme ovat maamme johtavia kunnossapidon erityisosaajia ja toimintamme lähtökohtana aina ymmärrys asiakkaan kunnossapidon prosesseista ja kipupisteistä.
Tarjoamme mm. seuraavia palveluita kunnossapidon kehittämisen tueksi:
- Selvitystyön kunnossapidon nykytilasta ja prosesseista, tavoitetilasta, hyötypotentiaalista sekä ratkaisumallin, millä muutos toteutetaan.
- Nopean järjestelmän käyttöönoton sekä käyttäjäkoulutuksen.
- Järjestelmä- ja asiakastuen ensimmäisestä päivästä alkaen.
- Asiantuntijakumppanuuden, toimialaosaamisen sekä jatkuvan kehittämisen.
- Yli 400 asiantuntijan osaamisen tiedolla johtamisen, ohjelmistokehityksen, automaation, tuotannonsuunnittelun- ja ylläpidon eri osa-alueilta.