Sosiaali- ja terveysalan kriittisessä toimintaympäristössä toteutettavissa ohjelmistointegraatioissa on paljon samaa minkä tahansa muunkin toimialan integraatiohankkeiden kanssa, mutta myös omia erityispiirteitään. Henkilökohtaista dataa ja terveystietoja sisältävien materiaalien käsittelyssä ja siten myös datansiirroissa on erityistä painoarvoa muun muassa tietoturvalla, toimintavarmuudella ja varmuusjärjestelmillä. Alan integraatioissa käytetään myös tiettyjä, tarkkoja toimintamalleja ja standardeja, muun muassa HL7-standardiperhettä ja FHIR-määrittelyjä.
Sote- ja hyvinvointialan ohjelmistoratkaisuilla on keskeinen mahdollistajan rooli toimialan sujuvissa ja tehokkaissa palveluissa. Virtaviivaisten ohjelmistoratkaisujen merkitystä lisää toimialan erityisyys paitsi inhimilliseltä kannalta, volyyminsa vuoksi myös kansantaloudellisesti. Jotta sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat sujuvasti, myös ohjelmistokokonaisuuden on toimittava jouhevasti.
Uusien ohjelmistojen käyttöönotossa lähtötilanne on sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa lähes poikkeuksetta se, että käytössä on jo jonkinlainen olemassa olevien järjestelmien ekosysteemi. Toimijan koosta riippuen kyse voi olla muutamasta ydinohjelmistosta tai toisessa ääripäässä varsin kompleksisesta, monista elementeistä koostuvasta kokonaisuudesta. Tyypillisiin pohjajärjestelmiin lukeutuvat muun muassa CRM-asiakkuudenhallintajärjestelmät, asiakas- ja potilastietojärjestelmät, HR-järjestelmät sekä maksuliikenteeseen liittyvät järjestelmät.
Jotta sote- ja hyvinvointialan ohjelmistointegraatiot voidaan toteuttaa mahdollisimman suoraviivaisesti ja loppukäyttäjälle häiriöttömästi, niihin sovelletaan standardoituja toimintamalleja ja määrityksiä. Suomessa yksi keskeisimmistä on HL7 FHIR.
HL7 FHIR -määrittelyillä varmistetaan ohjelmistojen turvallisuus ja yhteentoimivuus
HL7 on ohjelmistorajapintoihin sovellettava standardiperhe, johon pohjautuvilla määrittelyillä, kuten FHIR-määrityksillä, varmistetaan tietojen ja niistä koostettavien asiakirjojen esittäminen johdonmukaisessa, selkeässä ja standardoidussa muodossa. Niiden avulla voidaan saattaa niin nykyisiä kuin uusiakin ohjelmistoja avoimiksi ja yhteentoimiviksi. HL7-standardia, FHIR-määrittelyjä ja HL7 Finland -rajapintakarttaa ylläpitää Suomessa HL7 Finland -yhdistys.
HL7 FHIR -standardi ottaa kantaa muun muassa resurssiajatteluun ja REST-rajapintoihin, RIM-malliin, tietotyyppeihin, koodistojen käyttöön ja resurssiluokkiin, laajennettavuuteen ja lokalisointiin. FHIR on suunniteltu käytettäväksi useissa eri konteksteissa, mukaan lukien mobiiliratkaisut, sosiaalinen media, pilvipalvelut, EHR-pohjainen tiedonjako ja suurten terveyspalvelujen tuottajien välinen tiedonsiirto.
Yksi esimerkki FHIR-standardin käytöstä on SMART-on-FHIR-teknologiaympäristö. Avoimet SMART-on-FHIR-rajapinnat helpottavat osaltaan kolmannen osapuolen komponenttien sujuvaa integrointia potilastietojärjestelmiin. SMART-on-FHIR edistää integraatiotyössä muun muassa yksinkertaisuutta, kehittäjäystävällisyyttä sekä standardipohjaisten komponenttien käyttöä. Se perustuu periaatteeseen, että avoin arkkitehtuuri tukee modulaarisia ja keskenään vaihdettavia sovelluksia, jotka pystytään näin ollen liittämään mihin tahansa yhteensopivaan potilastietojärjestelmään.
Integraatioiden keskeisen tärkeästä roolista johtuen meillä Pinjalla on oma integraatioihin erikoistunut yksikkönsä ja IPa by Pinja -integraatioalusta.
HL7 FHIR -standardin ja määrittelyjen tarkka noudattaminen on tinkimätön periaate etenkin sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan suurimmille toimijoille, varsinkin julkisella sektorilla. Ne tarjoavat kuitenkin hyvät raamit ja käytännönläheistä tukea integraatioiden toteuttamiseen myös muille toimijoille, koosta ja sektorista riippumatta.
Kaikki tähtää saumattomaan käyttökokemukseen
Vaikka sote- ja hyvinvointialan ohjelmistoratkaisuihin liittyy varsin spesifejä ja usein joustamattomia raameja, niillä kaikilla tähdätään varsin positiiviseen tavoitteeseen: ohjelmistokokonaisuuden rakentamiseen käyttäjälle mahdollisimman helppokäyttöiseksi, selkeäksi ja luotettavaksi. Integraatioiden toteuttajien tarkka työ konepellin alla antaa hoitajille, lääkäreille ja fysioterapeuteille mahdollisuuden keskittyä työssään kaikkein tärkeimpään, asiakastyöhön. Potilastietojärjestelmät ja niiden ympärille rakennettu ohjelmistokokonaisuus toimivat päivittäisessä työssä aina renkinä.
Ohjelmistointegraatioiden tavoitteena onkin nimenomaan saattaa hajanaisista lähteistä saatavat tiedot yhteen ja tarjoilla ne käyttäjälle selkeänä ja saumattomana kokonaisuutena. Kun integraatiot hoituvat sujuvasti, organisaatiossa voidaan valita vapaasti markkinoiden parhaat ratkaisut kuhunkin käyttötarkoitukseen, ilman kompromisseja. Osaavien integraatioammattilaisten ja standardien yhdistelmällä varmistetaan, etteivät rajapinnat muodostu asiassa esteeksi.
Organisaation ulkopuolisen palveluntarjoajan valinnassa keskeisiksi asioiksi muodostuvat tyypillisesti muun muassa
- vankka ja laaja-alainen integraatio-osaaminen
- palveluntarjoajan aiempi kokemus sote- ja hyvinvointialan ohjelmistointegraatioista
- hyvä ymmärrys ekosysteemeistä sekä
- ylläpitopalvelut ja elinkaarihallinnan kokonaisvaltaisuus.
Hyvänä varmistuksena palveluntarjoajan toimialaosaamisesta toimii myös hyvinvointi- ja terveysteknologian laatujärjestelmän ISO 13485:2016 sertifiointi, sillä se kattaa niin lääkinnällisten ohjelmistojen ja palveluiden tuotekehityksen kuin niiden jatkuvan palvelutuotannonkin. Näin tilaaja voi vakain mielin luottaa projektien tuottavan ratkaisuja, jotka täyttävät sovellettavat standardit sekä asiakas- ja viranomaisvaatimukset.
Organisaation ja asiakasmäärien kasvaessa ja erikoisohjelmistojen monimuotoistuessa myös integraatioiden määrällinen tarve usein kasvaa. Integraatioiden keskeisen tärkeästä roolista johtuen meillä Pinjalla on oma integraatioihin erikoistunut yksikkönsä ja IPa by Pinja -integraatioalusta. IPa-integraatiopalvelualustalla voidaan liittää uusia järjestelmiä jo olemassa olevaan kokonaisuuteen, integroida nykyiset järjestelmät siirtämään tietoa automaattisesti ja tehostaa nykyisiä prosesseja. Osaavien integraatioammattilaisten ja standardien yhdistelmällä muun muassa terveysteknologiajärjestelmien Gerica- ja Hilkka-tarpeet tulevat varmuudella huomioduksi.
Yleiseksi ratkaisuksi on monessa sosiaali-, terveydenhoito- ja hyvinvointialankin organisaatioissa noussut integraatioalusta, johon lähdemateriaalin saatavuus tarvitsee toteuttaa vain kerran. Tämän jälkeen ohjelmaintegraattori pystyy toteuttamaan alustan avulla kaikki myöhemmät rajapinnat ulospäin. Väylä tukee ja tehostaa nimenomaan integraatioiden ja ohjelmistokokonaisuuden pitkän aikavälin kehitystä, ja parhaimmillaan integraatioyhteistyössä onkin kyse pitkäaikaisesta kumppanuudesta.
Lue lisää
Pinja kehittää Euroopan suurimpiin kuuluvaa terveydenhuoltoalan tietovarastoratkaisua HUSille
Pinja ja Evondos suunnittelivat lääkeannostelun palvelujärjestelmän
Terveys- ja hyvinvointiteknologia Pinjan erikoisosaamisalueena
Integraatioalusta – yhdistä järjestelmien tietoja automaattisesti
Opas: Medical Device Regulation and Software Development
