Konepajateollisuus etsii uusia toimintamalleja vanhojen käydessä riittämättömiksi. Globaalien toimitusketjujen häiriöt, kilpailu ja kasvavat kustannuspaineet pakottavat yritykset arvioimaan uudelleen käytäntöjään. Samalla kehittyneiden suunnittelutyökalujen ja tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet avaavat uusia ovia kilpailukyvyn kasvattamiseen.
Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten nykyaikaiset tuotannonsuunnittelun ratkaisut auttavat konepajoja vastaamaan alan keskeisiin haasteisiin. Perehdymme erityisesti siihen, miksi perinteiset toimintamallit eivät enää riitä ja miten kehittynyt tuotannonsuunnittelu voi mullistaa toimintaa.
→ Katso tästä esimerkkilaskelma, kuinka kuinka paljon tehoton tuotannonsuunnittelu voi maksaa vuositasolla
Toimitusketjun ja tuotannon häiriöt syövät kannattavuutta – mikä avuksi?
Konepajateollisuuden toimintaympäristö muuttuu pysyvästi. Pandemia, sota sekä maailmanpoliittiset jännitteet ovat luoneet tilanteen, jossa yritykset eivät voi jäädä odottamaan paluuta vanhaan normaaliin. Globalisaation huippuhetket, jolloin tuotanto optimoitiin puhtaasti kustannusten näkökulmasta, ovat takanapäin.
Uusi todellisuus asettaa konepajat haastavan yhtälön eteen:
- Miten voimme luvata asiakkaille luotettavia toimitusaikoja?
- Kuinka varmistamme toimitusvarmuuden kustannustehokkaasti?
- Miten maksimoimme tuotantokapasiteetin käytön epävarmuuden keskellä?
Moni konepaja tunnistaa seuraavan tilanteen: tilauksia otetaan vastaan vakiotoimitusajoilla, tuotannon kapasiteetti on tiukilla ja suunnitelmat nojaavat oletukseen resurssien saatavuudesta. Kunnes tapahtuu jotain odottamatonta.
Materiaalipuutteet, tuotantoprosessin ennakoimattomat pullonkaulat tai asiakkaiden muuttuvat tarpeet laukaisevat dominoefektin. Tuotanto-ohjelma vyöryy eteenpäin, keskeneräiset työt sitovat resursseja ja pahimmillaan ongelman ratkaisemiseen kuluu viikkoja, jopa kuukausia. Seurauksena on asiakastyytyväisyyden heikkeneminen, tuotantokapasiteetin haaskaus ja pahimmillaan koko toiminnan kannattavuuden lasku.
Perinteisesti tilannetta on pyritty korjaamaan ylläpitämällä puskureita. Nämä puskurit voivat olla varastoon sidottuja raaka-aineita tai komponentteja, puolivalmisteita tai keskeneräistä tuotantoa. Kapasiteettiin puskuria saadaan ylläpitämällä isoa konekantaa, henkilöresurssia tai vuokratyövoimaa. Aikapuskurina taas toimii toimitusajan kasvattaminen. Puskurien kasvattaminen ei kuitenkaan ole kestävä vastaus, koska ne ovat kalliita ylläpidettäviä. Puskurit sitovat pääomaa, aiheuttavat rahoituskustannuksia ja pidentävät läpimenoaikoja. Globaalissa kilpailussa puskurien kasvattaminen yli optimitason ei ole kannattava tai pitkäkestoinen vaihtoehto.
APS pitää kustannukset hallinnassa ja kapasiteetin korkealla
Kehittynyt APS-järjestelmä (Advanced Planning and Scheduling System) voi muuttaa perustavanlaatuisesti tapaa, jolla konepaja hallitsee tuotantoaan. Kyse ei ole vain uudesta työkalusta, vaan kokonaisvaltaisesta kyvykkyydestä ennakoida ja ratkaista tuotannon pullonkauloja ennen kuin ne muodostuvat ongelmiksi.
Dataan perustuvia päätöksiä arvauksen sijaan
Kokemus ja intuitio eivät yksin riitä päätöksenteossa, vaan konepajojen on hyödynnettävä saatavilla olevaa dataa optimoidakseen tuotantoprosessejaan. Keskeinen muutos tapahtuu siirtymässä arvioihin perustuvasta päätöksenteosta dataohjattuun toimintamalliin. Esimerkiksi:
- Toimitusajat perustuvat todelliseen tuotantokyvykkyyteen vakioaikaoletuksien sijaan.
- Päätökset pohjautuvat realiteetteihin arvausten sijasta.
- Materiaalitarvelaskennan tuottamien tuotantotilausten ajoitus päivittyy automaattisesti tuotantosuunnitelman mukaan myös monitasoisilla rakenteilla, ja resurssien käyttö optimoidaan reaaliaikaisen tilannetiedon pohjalta.
Ongelmien ennakointi säästää rahaa ja kapasiteettia
APS:n merkittävin hyöty on sen kyky hallita muutoksia ja tunnistaa potentiaaliset ongelmat huomattavasti aikaisemmin kuin perinteisillä menetelmillä. Tehokkaampien työkalujen ansiosta suunnittelua voidaan tehdä pidemmälle tulevaisuuteen, mikä antaa enemmän aikaa ongelmien ennakointiin ja hallintaan. Esimerkiksi materiaalipuutteiden varhainen havaitseminen mahdollistaa nopean reagoinnin ennen kuin tilanteet pääsevät vaikuttamaan tuotantoon. Tämä ehkäisee keskeneräisen tuotannon kasautumista ja säästää arvokasta kapasiteettia. Esimerkiksi:
- Järjestelmä tunnistaa automaattisesti tuotannon pullonkaulat, olivat ne sitten laitteistossa tai erityisosaamista vaativissa työvaiheissa.
- Kokonaisvaltainen tuotantoprosessin optimointi johtaa tehokkaampaan resurssien käyttöön.
- Henkilöstön ja koneiden kapasiteetti saadaan maksimoitua, ja läpimenoajat lyhenevät, kun tuotanto virtaa sujuvammin.
Sama toimitusvarmuus pienemmillä kustannuksilla
Modernin APS-järjestelmän käyttöönotto ei tarkoita kompromissia toimitusvarmuuden ja kustannusten välillä. Päinvastoin, tarkemman suunnittelun ansiosta varasto- ja kapasiteettipuskureita voidaan hallitusti pienentää ilman, että toimitusvarmuus kärsii. Tämä näkyy suoraan alhaisempina sitoutuneen pääoman kustannuksina ja parempana ennustettavuutena.
Materiaalitarvelaskennan jatkuva päivittyminen varmistaa, että aliprosesseissa tehdään oikeita nimikkeitä oikeaan aikaan. Kun koko tuotantoketju toimii synkronoidusti, hukka vähenee ja tehokkuus paranee.
Konkreettiset säästöt puhuvat puolestaan - esimerkkilaskelma
Havainnollistamme usein asiakkaillemme, kuinka paljon tehoton tuotannonsuunnittelu voi maksaa vuositasolla. Oheinen laskelma näyttää konkreettisesti, mistä kustannukset muodostuvat ja millaisia säästöjä modernilla tuotannonsuunnittelulla voidaan saavuttaa.
Uusi normaali vaatii uudet työkalut – myös tekoäly on täällä
Tekoälyn integrointi tuotannonsuunnitteluun on avannut mahdollisuuksia optimoida toimintaa tavalla, josta aiemmin saatettiin vain haaveilla. Kyse ei ole enää pelkästä automaatiosta, vaan kyvykkyydestä hyödyntää dataa älykkäästi päätöksenteossa.
Tekoälypohjaisen kehityksen onnistuminen edellyttää selkeää näkemystä tavoitteista. Keskeistä on tunnistaa ne liiketoiminnan kannalta kriittiset alueet, joissa tekoälystä saadaan suurin hyöty.
Tuotannonsuunnittelussa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi:
- Tuotannonsuunnittelun eri tavoitteiden yhtäaikaista huomiointia ja optimointia. Esimerkiksi toimitusvarmuus, varmuusvarastot, asiakasprioriteetit, tehokkuus, keskeneräisen tuotannon määrä ja prosessin rajoitteet.
- Tuotantoparametrien dynaaminen päivittäminen vertailemalla suunniteltua ja toteutunutta tuotantoa. Esimerkiksi jaksoajat, siirtoajat, tuntikertymät ja läpimenoajat.
- Automaattinen kysynnän ja myynnin ennustaminen, johon uudet tuotantosuunnittelmat pohjautuvat.
Miksi juuri nyt on aika toimia?
Teknologian lisäksi kehitys on tuonut mukanaan toisenkin merkittävän muutoksen: tuotannon digitalisointi ei tarkoita enää massiivista, vuosikausia kestävää IT-projektia. Nykyaikaiset ratkaisut ovat kypsempiä, ketterämpiä ja helpommin käyttöönotettavia kuin vielä muutama vuosi sitten.
Tämä tekee investoinnista sekä riskittömämmän että nopeammin kannattavan.
Selvitä vaikutus liiketoimintaasi
Tiedämme, että jokaisella konepajalla on omat erityispiirteensä ja haasteensa. Siksi aloitamme aina kartoittamalla, millaisia konkreettisia hyötyjä juuri sinun yrityksesi voisi saavuttaa älykkäällä tuotannonsuunnittelulla. Asiantuntijamme auttavat laskemaan yrityksesi oman hyötypotentiaalin ja osoittamaan, miten nopeasti investointi maksaa itsensä takaisin.
