Jaakko Gummerus on Pinjan Kempeleen toimistolla työskentelevä koodari, joka aloitti tehtävässä melko poikkeuksellisen urapolun jälkeen. Jaakko työskenteli aiemmin kokopäiväisenä trumpetistina Kuopion kaupunginorkesterissa. Nykyisessä koodarin työssään hän pitää erityisesti ongelmanratkaisusta ja päättelytyöstä sekä luovuuden ja tekniikan yhdistelmästä.
Jaakko Gummeruksen aloittaessa työt Pinjalla vuodenvaihteessa 2020−2021 pesti alkoi ensin koodarin eli ohjelmistokehittäjän roolista. Sittemmin painopiste on siirtynyt enemmän projektinhallintaan, ja tällä hetkellä Jaakko toimii muun muassa projektipäällikkönä Timber by Pinja -tuotteen käyttöönottoprojekteissa. Kotimaisten asiakkuuksien ohella monet Jaakon projekteista suuntautuvat tällä hetkellä ulkomaille, etenkin Ruotsiin ja Baltian maihin.
Jaakon koulutustausta on varsin mielenkiintoinen ja koodarille verrattain poikkeuksellinen. Sibelius-Akatemiasta maisteriksi valmistunut Jaakko on myös opiskellut insinööritieteitä Aalto-yliopistossa.
- Olen aina ollut laajasti kiinnostunut tekniikasta. Aalto-yliopistossa opiskelin alkuun rakennustekniikkaa, mutta koska koodaus alkoi kiinnostaa aina vain enemmän, päädyin opiskelemaan myös tietotekniikkaa, Jaakko toteaa.
Pinjalla työskentelee tälläkin hetkellä useita alanvaihtajia, koodariksi on päädytty jopa baaritiskin takaa. Alanvaihtoa harkitsevia varten on perustettu myös Pinja DW Academy, jonka kautta voi työllistyä Pinjalle tietovarastoasiantuntijaksi. Alanvaihtoa harkitseville myös muotoillaan henkilökohtaisia polkuja kohti työpaikkaa Pinjalla.
Jaakko Gummeruksen meriitit suomalaisessa orkesterimusiikissa ovat varsin vaikuttavat. Kuopion kaupunginorkesterissa työskentelemiensä seitsemän vuoden lisäksi hän on soittanut muun muassa Kansallisoopperassa, Helsingin kaupunginorkesterissa, Radion sinfoniaorkesterissa sekä Tampereen filharmonisessa orkesterissa. Kaikkiaan voidaan sanoa, että hän eteni sillä saralla niin pitkälle kuin Suomessa käytännössä voi.
Koodaaminenkin on tietyllä tavalla luovaa työtä. Saman asian voi tehdä monella eri tavalla, joka on samaan aikaan sekä hyvä että haastava puoli.
Ehkä siksikin alanvaihdos ammattimuusikosta koodariksi kävi Jaakolta verrattain luontevasti. Asia oli ollut hänellä mielessä jo aiemmin, ja koronakevät 2020 toimi prosessissa eräänlaisena katalyyttina – esittävien taiteiden tilanne oli pitkään hankala. Kun päätös suunnanmuutoksesta oli tehty, Jaakko alkoi tehdä töitä asian eteen ja opiskeli paljon myös itsenäisesti.
Tultuaan valituksi koodariksi Pinjalle Jaakko tunsi pääsevänsä ilahduttavan nopeasti kiinni käytännön töihin.
- Pidin hyvänä juttuna, että pääsin aika suoraan kiinni koodipuoleen ja käytännön työntekoon. Ei tarvinnut käydä läpi viikon PowerPoint-sulkeisia, vaan pääsin melko lailla heti katsomaan, mitä koodi oli syönyt, Jaakko muistelee.
Musiikin rooli Jaakon arjessa on nyt muuttunut työstä enemmänkin harrastukseksi.
- Ehkä nykyistä tilannetta voisi kuvata sanalla puoliammattilaisuus, Jaakko sanoo hymyillen.
Jaakon monipuolinen osaamistausta antaa mukavasti peilauspintaa koodaamisen syvimpään olemukseen. Maallikko saattaa mieltää koodaamisen pääasiassa tekniseksi ja verrattain mekaaniseksikin suoritukseksi, mutta Jaakko kokee asian toisin: mukana on myös luovuutta ja tunteita.
- Koodaaminenkin on tietyllä tavalla luovaa työtä. Saman asian voi tehdä monella eri tavalla, joka on samaan aikaan sekä hyvä että haastava puoli. Iso osa työstä on ongelmanratkaisua ja loogista päättelyä, mistä itse pidän. Joskus menee kyllä kieltämättä hermotkin, kun jotain asiaa ei saa kerralla onnistumaan. Se kuuluu asiaan. Sitten täytyy vain ottaa pientä etäisyyttä ja löytää uusi lähestymistapa, Jaakko kertoo.
Muusikon ja koodarin työtä verratessaan Jaakko löytää paljon niin yhteneväisyyksiä kuin erojakin. Yksi arkeen merkittävästi vaikuttanut ero on ollut se, että koodariksi siirtyminen on mahdollistanut Jaakolle vakiintuneen työrytmin. Etenkin perheelliselle vapaat viikonloput ovat varsin tervetulleita.
Yhteistä taas ovat esimerkiksi työtä rytmittävät deadlinet – muusikolla esityspäivät ja koodareilla projektien määräajat. Orkesterityössä pitkäaikainen työ kulminoituu vahvemmin tiettyyn hetkeen, kun taas koodarin työsuoritus on tasaisempaa ja pitkäkestoisempaa.
Yhteistä työnkuvissa on myös itsenäisen työskentelyn ja yhteistyön yhdistelmä. Orkesterityössä omaa suoritusta harjoitellaan itsenäisesti, mutta harjoituksissa ja esityksissä jopa 50−100 henkilöä kokoontuu työskentelemään samaan tilaan. Tunnelma on tällöin usein varsin intensiivinen. Myös koodari tekee työtään sekä itsenäisesti että yhdessä.
- Joskus laitan vastamelukuulokkeet korville ja uppoudun tekemään töitä omassa rauhassa. Toisaalta on myös oltava aktiivinen ja yhteistyökykyinen, epäselvistä asioista voi kysyä muilta ja hyödyntää siten tiimin osaamista. Nykyään teen myös paljon asiakastyötä ja projektikoordinointia, Jaakko sanoo.
Kehittymisen ja uralla etenemisen mahdollisuudet ovatkin olleet Jaakolle yksi parhaista asioista Pinjalla. Lisäksi hän arvostaa avointa ilmapiiriä ja helposti lähestyttävää johtoa.
- Vaikka Pinja onkin iso talo, minulle ei ole tullut sellainen olo, että olisin vain jokin pieni ratas isossa koneistossa. Omaan tekemiseen voi aidosti vaikuttaa, Jaakko toteaa.
Front end developer kehittää ohjelmistoja loppukäyttäjän näkökulmasta
Back end developer on mahdollistaja käyttöliittymän takana
Full stack developer kehittää ohjelmistoratkaisuja kokonaisvaltaisella otteella
Pinjalla mahdollistetaan joustavat työskentelymallit
Web-kehityksen ”suomenmestari” Pinjalla