Päivitetty: 1.6.2022
Kiertotalousmarkkina kasvaa ennennäkemätöntä vauhtia, mutta samaan aikaan alan toimijat ovat valtavassa ristiaallokossa. Sitra ennustaakin, että Suomen kiertotalousmarkkinan vuosittainen kasvupotentiaali on 1,5-2,5 miljardin euron luokkaa vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että kiertotalouteen syntyy siihen mennessä parhaimmillaan jopa 75 000 uutta työpaikkaa. Mahdollisuuksia ja erilaisia ansaintamalleja kehitetään megatrendin aallonharjalla, toisaalta samanaikaisesti raportointivaatimukset kiristyvän lainsäädännön myötä kasvavat.
Kiristynyt lainsäädäntö luo ristipainetta kiertotalouteenJokaiselle asiaan perehtyneelle on selvää, että kiertotalouden mekanismien avulla säästämme luonnonvaroja sekä tehostamme materiaalien saattamista uusio- ja hyötykäyttöön. Tässä hetkessä kysyntä kiertotaloudelle kasvaa ja syntyy uusia innovaatioita.
Kiertotalouden merkitys ymmärretään laajasti, ja niin Suomessa kuin kansainvälisestikin tavoitteet ovat korkealla. Lisäksi Suomessa on alettu suuntaamaan niin julkisia kuin yksityisiäkin investointeja yhä vahvemmin kiertotalousalalle. Kuitenkin samaan aikaan kiristyy myös toimialaan vaikuttava kansallinen lainsäädäntö, mikä aiheuttaa haasteita kiertotaloustoimijoille Suomessa. EU-lainsäädännön mukaan yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 55 % vuoteen 2025 mennessä. Suomessa yhdyskuntajätteen kierrätysaste on nykyisellään noin 42 % (2018), eivätkä viime vuosien panostukset kierrätysasteen nostamiseksi ole tuottaneet merkittäviä tuloksia.
Myös Suomen uusi jätelaki sisältää kiristyviä vaatimuksia mm. jätekirjanpitoon liittyen. Raportontivaatimukset esimerkiksi materiaalien alkuperän jäljitettävyyden suhteen ovat tiukentuneet, mikä vaatii kiertotaloustoimijoilta isoja harppauksia. Jotta kiristyneen lainsäädännön vaikutuksiin voidaan vastata niin, että alan kannattavuus säilyy isojen muutosten edessä, on nykyisiä toimintamalleja tehostettava ja kehitettävä.
Tavoitteiden saavuttamiseksi on tehtävä vielä valtava määrä työtä. Tehtävä työ synnyttää uutta liiketoimintaa ja kannustaa myös nykyiset toimijat kehittämään ja tehostamaan toimintaansa digitaalisuuden keinoin. Tiedonkeruun ja raportoinnin voikin digitalisoida lähes kokonaan ja näin leikata manuaalisen rutiinityön määrää reilulla otteella.
Katse koko toimitusketjun hallintaan
Kuten tiedämme, kiertotalouden avulla voimme vähentää luonnonvarojen käyttöä ja pienentää niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Samaan aikaan kiertotaloudella on myös talouttamme vahvistava vaikutus. Kiertotaloudessa liiketoiminnan kannattavuus paranee kun siirretään katse pois pelkästä raaka-aineesta ja laajennetaan näkökulmaa materiaalivirtoihin ja koko toimitusketjuun. Materiaalivirtoja saattaa olla tuhansia, eri lähteistä, sisään ja ulos. Kannattavuuden kasvu voi kuitenkin kaatua helposti epäselviin materiaalivirtoihin ja niiden aiheuttamiin turhiin työtunteihin.
Digitalisaation avulla materiaalivirtojen tehokkaasta hallinnasta, tiedonkeruusta ja raportoinnista tulee vaivatonta. Manuaalisen rutiinityön määrä vähentyy ja koko prosessi nopeutuu. Teknologiaratkaisujen avulla minimoidaan myös inhimilliset virheet, parannetaan ketteryyttä ja varmistetaan päivittäisen toiminnan sujuvuus. Kiertotaloudelle kehitetty materiaalivirtojen hallintajärjestelmä Flow by Pinja on hyvä esimerkki ratkaisusta, joka tekee kannattavuuden seurannasta entistä selkeämpää.
Kun tiedon määrä uusien teknologiaratkaisujen myötä lisääntyy, osataan tietoa myös hyödyntää, tulkita ja analysoida. Reaaliaikaisen tiedon avulla on helpompi johtaa päivittäistä tekemistä ja aikaa jää myös toiminnan kehittämiseen ja uuden innovointiin.
Lue lisää:
Opas: Digitalisaation hyödyntäminen kiertotaloudessa
Opas: 4 vinkkiä kierrätyslaitoksen operatiivisen toiminnan tehostamiseen ja rahavirtojen optimointiin
Tutustu: Flow by Pinja - kiertotalouden materiaalivirtojen tehostamisjärjestelmä
