Digitalisaatio muuttaa työn luonnetta joka alalla. Toki uusia töitä on syntynyt ja vanhoja kuollut pois ennenkin, mutta vauhti on kiihtynyt. Digitalisaatio on raaka kilpailu missä nopeat syövät hitaat. Kohta ei tarvita enää kaupan kassahenkilökuntaa, koko kuljetusala muuttuu itseään ajavien autojen yleistyessä, ja niin edelleen. Esimerkkejä riittää ja uusia tulee jatkuvasti. Töitä riittää jatkossa niille, jotka pystyvät uusiutumaan. Niille, jotka eivät jää ruikuttamaan menneen perään, vaan rakentavat vanhan osaamisensa päälle uutta. Sama koskee myös digitalisaation työrukkasta, ohjelmistoalaa.
Digitalisaation toteuttajista, IT-alan asiantuntijoista, on kova pula. Tivia arvioi keväällä, että vaje voi olla vuonna 2020 jopa 15 000 henkeä. Määrä ei kuitenkaan korvaa laatua. Kilpailu digitalisaation toteuttajien paikoista kovenee myös. Osaamattomille ei riitä töitä, vaikka miten paljon olisi tarvetta. Alalla tulee aina olemaan yhtä aikaa sekä avoimia paikkoja että työttömiä työnhakijoita.
Koodareiden aika on ohi
Ammattina "koodari" on alun perin tarkoittanut ammattilaista, joka muuttaa suunnittelijoiden kirjoittaman teknisen kuvauksen (speksin) tietokoneen ymmärtämään muotoon, koodiksi. Suunnittelija taas on kirjoittanut speksin liiketoiminnalta saamiensa vaatimusten pohjalta. Koodareilta edellytettiin matemaattista hahmotuskykyä, ymmärrystä tietokoneiden toiminnasta sekä totta kai teknisiä taitoja ohjelmakoodin tuottamiseksi. Sen sijaan liiketoimintaa tai loppukäyttäjää tämän ammattiryhmän edustajien ei tarvinnut ymmärtää tai tuntea, riitti “kuha osaa koodaa”. Ei riitä enää.
Perinteisten koodarien ammattikunta on uhanalainen, sillä tämän työn tekevät kasvavissa määrin tietokoneet. Ohjelmointiympäristöt, frameworkit ja alustat hoitavat suuren osan koodarin perinteisestä työsuorituksesta. Mitään ei enää kannata aloittaa “scratchista”, tyhjästä. Tekeminen on siirtynyt korkeammalle tasolle, lähemmäs liiketoimintaa. Koodia kirjoitetaan edelleen, mutta ohjelmistoalan ammattilaisen täytyy myös ymmärtää liiketoimintaa ja loppukäyttäjää. Työnkuvat elävät ja muuttavat muotoaan, käyntikorttitittelien kenttä on kirjava ohjelmistopuutarhureineen ja mahtikotkineen. Ulkopuolisen silmin koko ala ja ammattikunta oli jo silloin, ja on edelleen, täysin mahdoton käsittää.
Pidä huolta kilpailukyvystäsi
Pysyäkseen kilpailukykyisenä työmarkkinassa, digitalisaation ammattilaisen tulee jatkuvasti pitää huolta oman osaamisensa päivittämisestä. Ahkerimmat jatkavat työpäiväänsä kotona harrasteprojektien parissa, joissa kukaan muu ei valitse teknologioita puolestasi. Samalla oma osaaminen karttuu ja kilpailukyky työmarkkinassa kehittyy. Aika, jossa työnantajan oletettiin kouluttavan kaikki käytettävät teknologiat ja työkalut, on mennyt. Asiantuntijalta edellytetään oman asiantuntemuksensa ylläpitämistä ja kehittämistä. Tulevia digitalisaation työpaikkansa menettäjiä tulevat olemaan myös ne IT-asiantuntijat, jotka eivät päivitä omaa osaamistaan.
Aika, jossa työnantajan oletettiin kouluttavan kaikki käytettävät teknologiat ja työkalut, on mennyt.
Onnekkaita ovat he, joiden työkulttuuriin on sisäänrakennettu osaamisen kehittäminen. Parhaat edellytykset menestyä ovat heillä, jotka saavat arjessaan yhdistää harrastuksensa ja intohimonsa työnantajansa parhaaksi. Heillä, joille jatkuva uuden oppiminen ei ole pakollista pahaa, vaan voimaannuttavaa ja innostavaa. Heillä, joiden silmä palaa.
Lue lisää
Tutustu pinjalaisten uratarinoihin
Katso avoimet työpaikkamme
Jaakko Kaski
Kirjoittaja toimii Pinjan digitaalisen liiketoiminnan henkilöstöjohtajana, muutaman liiketoiminta-alueen HR business partnerina sekä esimiestiiminsä esimiehenä.
Takaisin kaikkiin blogeihi
Aihealueet
- Pinja Career (74)
- Tuotannon kehittäminen (68)
- Business Intelligence (55)
- Kunnossapidon kehittäminen (44)
- Ohjelmistokehitys (44)
- Teollisuuden digitalisaatio (31)
- Digitaalinen liiketoiminta (29)
- Vastuullisuus (28)
- Kiertotalous ja luonnonvarat (27)
- Lean (25)
- Verkkokauppa (22)
- ICT-palvelut (21)
- Digitaalinen yhteiskunta (20)
- Toimitusketjun hallinta (19)
- Toiminnanohjaus (18)
- Metsäteollisuuden toiminnanohjaus (13)
- Teollisuuden uudistaminen (13)
- Terveys- ja hyvinvointiteknologia (10)
- Tekoäly ja koneoppiminen (5)