Pinja Blogi

Kunnossapidon työnsuunnittelu etenee minimisuunnitelmista kokonaisuuteen

Kirjoittanut Tapsa Nylander | 6.4.2022 11:27:53

Työn huolellinen etukäteissuunnittelu on hyödyksi missä tahansa työtehtävässä, sillä se nopeuttaa ja helpottaa varsinaisen työn tekemistä. Teollisuuden kunnossapidon työnsuunnittelu tarjoaa voitettavaa vielä keskimääräistä enemmän, sillä kunnossapito vaikuttaa varsin laajasti yrityksen tuotantoon ja liiketoiminnan kokonaisuuteen.

Kunnossapidon työnsuunnittelu – mitä ja miksi?

Kunnossapidon työnsuunnittelu tarkoittaa tiivistetysti sitä, että varmistetaan ennalta tarvittavat edellytykset kunnossapidon työsuoritusten onnistuneeseen ja tehokkaaseen hoitamiseen. Kun suunnitellaan ennakkoon, mitä tehdään, kuka tekee, milloin tekee ja mitä välineitä ja varaosia tarvitaan, työ on huomattavasti helpompi tehdä tehokkaasti, kattavasti ja kerralla oikein. 

Organisaatiosta ja sen toimialasta riippuen kunnossapidon työnsuunnittelu voi kattaa monenlaisia osa-alueita ja vaiheita, mutta useimmiten kantaa otetaan vähintään kunnossapitotöiden vaiheistukseen, resursointiin, materiaaleihin, budjetointiin, priorisointiin ja aikataulutukseen.

Tärkeä osa työtä ovat myös tehtyjen toimenpiteiden kirjaukset, jotka toimivat paitsi dokumentaationa menneestä myös pohjana tulevaan – jatkuvaan iterointiin ja parantamiseen.

Kunnossapitotöiden ennakkosuunnitteluun on monta hyvää syytä, ja monilla toimialoilla se on myös lakien ja määräysten velvoittamaa. Esimerkiksi ydinvoimaloissa, lääketeollisuudessa ja elintarvikealalla säännönmukaisilla, ennakoivilla kunnossapitotoimilla on keskeisen tärkeä merkitys toiminnan laadun ja turvallisuuden varmistajana. Myös monilla muilla toimialoilla on huomioitava vähintään laitekohtaisia määräyksiä liittyen vaikkapa nostolaitteisiin, hisseihin ja paloturvallisuusvälineisiin. 

Toinen merkittävä motivaattori on taloudellinen hyöty, sillä reaktiivinen vikakorjaus on usein ennakoivia toimia kalliimpaa. Ensinnä vikatilanteisiin liittyy usein tuotannon suunnittelematonta seisokkiaikaa, joka aiheuttaa merkittäviä kuluja. Toiseksi suunnitelmallinen kunnossapito mahdollistaa tarvittavan työvoiman varaamisen ennalta, jolloin säästytään esimerkiksi ylityökuluilta tai ulkopuoliselta kiireavulta. Kolmanneksi varaosat pystytään hankkimaan sopivissa ajoin ennalta, ja hankinnat ehditään tarvittaessa myös kilpailuttaa. Reaktiivisessa vikahuollossa tarvittavia varaosia joudutaan liian usein hankkimaan ylihintaisina pikatoimituksina sieltä mistä ne nopeimmin saadaan.

Harvemmin mainittuna mutta silti tärkeänä hyötynä kunnossapidon työnsuunnittelussa on myös työviihtyvyys ja tarpeettoman paineen minimointi. On hyvä tiedostaa, että myös reagoivassa vikahuollossa joudutaan pohjimmiltaan miettimään täsmälleen samoja asioita kuin ennakoivassa kunnossapidossa, mutta huomattavasti paineistetummassa tilanteessa. Kun toimenpide tulee tehtäväksi epäsuotuisassa ja yllättävässä hetkessä suunnittelemattomana, tehtävää joutuu myös usein hoitamaan henkilö, joka ei ole asiaan parhaiten perehtynyt. Myös tämä lisää tilanteen stressaavuutta ja virheiden riskiä.

→ Lue lisää: Miten kunnossapidon työnsuunnittelua kannattaa mittaroida?

Matalalla kynnyksellä liikkeelle

Kunnossapidon työnsuunnittelun aloittamiskynnys on monissa yrityksissä korkealla siksi, että tehtävä tuntuu ennalta ajatellen valtavan laajalta ja työläältä. Kunnossapitohenkilöstön työnkuva on nykyään laaja, ja laitteistot ovat ajan mittaan kehittyneet ja monimutkaistuneet. Kunnossapitotyössä onkin varsin paljon huomioitavia asioita, ja siihen liittyy myös monenlaisia vastuita, koskien esimerkiksi työturvallisuutta ja ympäristönäkökohtia.

Täsmälleen samoista syistä kaikki tavat helpottaa kunnossapitotöitä, mukaan lukien työnsuunnittelu, ovat panostuksen arvoisia. Sopivankokoisilla askeleilla toteutettuna työnsuunnittelussa pääsee alkuun varsin pienin toimenpitein jokapäiväisen työn ohessa. 

Vinkkejä kunnossapidon työnsuunnittelun aloittamiseen:

  • Minimisuunnitelmat. Yrityksen koko kunnossapitoa ei tarvitse eikä kannata kirjata ylös ja suunnitella kerralla. Alkuun pääsee aloittamalla pienestä ja kirjaamalla ylös keskeiset asiat vaikkapa yksittäisestä työstä: mitä tehtiin, milloin, miksi, kuinka työ sujui ja miten ensi kerralla voitaisiin parantaa. Iso kuva kumuloituu ajan mittaan monista pienemmistä palasista.

  • Työpankki. Osana kunnossapidon työnsuunnittelua kannattaa kerryttää niin sanottua työpankkia, joka sisältää ennalta suunniteltuja kunnossapidon työsuorituksia esimerkiksi muutamaksi viikoksi eteenpäin. Kun töitä on suunniteltu listaan valmiiksi ennalta ja tarvittavat varaosat ovat saatavilla, listalta voidaan esimerkiksi muutostilanteissa poimia joustavammin tehtäväksi tilanteeseen sopivia töitä. Esimerkiksi vikatilanteen sattuessa samaa seisokkia voidaan hyödyntää myös muiden, valmiiksi suunniteltujen kunnossapitotoimien tekemiseen.

  • Johdonmukaiset tuntikirjaukset ja palautteet tekijöiltä. Ilman tehtyjen töiden dokumentointia ja vikojen juurisyiden selvittelyä jatkuva parantaminen ja ennakkosuunnittelu on hyvin hankalaa.  Jos palautetta ei saada, ei tiedetä toteumaa eivätkä mittaritkaan siten vastaa todellisuutta. Kun taas palautekehä toimii johdonmukaisesti ja kaikki tunnit tulevat kirjatuksi ylös, seurannasta tulee luotettavaa, pystytään löytämään kehitysmahdollisuuksia ja töitä voidaan siten myös suunnitella entistä paremmin ennalta.

  • Jatkuva parantaminen. Työnsuunnittelu voidaan hyvin aloittaa kuvailemalla nykytilannetta ja asennoitumalla prosessiin jatkuvana iterointina ja parantamisena. Tiedot kumuloituvat ja prosessi hioutuu ajan mittaan.

Kiinnostuitko?

Lataa webinaaritallenne Kunnossapidon työnsuunnittelu. Tallenteella kerromme mm.  kunnossapidon työnsuunnittelun hyödyistä, osa-alueista ja mittauksesta. Lisäksi annamme  vinkkejä kunnossapidon työnsuunnittelun aloittamiseen matalalla kynnyksellä.

Lue lisää:

Blogi: Kunnossapidon työnsuunnittelun mittarointi tekee näkyväksi niin tehdyn kuin vielä tekemättömänkin työn
Opas: Kuusi tärkeää kunnossapidon mittaria
Teollisuuden kunnossapito - mitä, miten ja miksi?