Tiedolla johtaminen kunnossapidossa voi alkaa, kun dataa yrityksen toiminnasta kertyy riittävästi ja kerätyn tiedon laatu on hyvä. Kohti maailmanluokan kunnossapitoa -webinaarisarjamme osissa yksi ja kaksi olemme kertoneet, millaisia asioita kunnossapidon tehokkaassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon ja millaisin askelmerkein kunnossapidon huippusuorituksiin päästään.
Laadukkaan datan merkitys korostuu teollisuuden kunnossapidon päivittäisen työskentelyn johtamisessa. Päivittäisjohtamista tehdään tuotannon lattiatasolla; johto kokoontuu operatiivisten työntekijöiden kanssa yhteiseen palaveriin, jossa tiedon jakaminen sekä tunnuslukujen ja poikkeamien visualisointi ovat merkittävässä roolissa. Päivittäisjohtamisen kannalta onkin tärkeää, että päätöksiä pystytään tarvittaessa tekemään nopeasti luotettavaan dataan perustuen. Päivittäisjohtamistilanteilla voidaan vaikuttaa mm. tuotannon sujuvuuteen ja kunnossapidon ja tuotannon yhteistyön varmistamiseen.
Päivittäisjohtaminen lisäksi data tarvitaan tuotannon pitkäntähtäimen suunnitteluun; riittävän laadukkaan ja oikein tulkitun tiedon avulla varmistetaan, että kunnossapidon KPI-mittarit kehittyvät oikeaan suuntaan ja että asiat, joita päivittäin tehdään, ovat oikeita ja vievät kohti asetettuja tavoitteita. Monipuolinen tiedon analysointi useasta eri näkökulmasta onnistuu tehokkaasti esimerkiksi Business Intelligence työkalujen, kuten PowerBI:n avulla. Näihin raportteihin voidaan yhdistää tietoja useista eri tietolähteistä ja näin varmistaa kaikkien näkökulmien huomioiminen raporteilla.
Tiedolla johtamiseen liittyviä haasteita tunnistamalla voidaan ennaltaehkäistä aiheen ympärillä esiintyviä ongelmia.
Kirjataanko kunnossapitojärjestelmään riittävästi töitä?
Luotettavia päätelmiä ja päätöksiä voidaan tehdä vain, jos järjestelmään kirjataan riittävästi töitä. Jos kaikista kunnossapidon töistä kirjaus tehdään vaikkapa vain 60 % tapauksista, jää puolet tilanteista analyysin ulkopuolelle. On mahdollista, että piiloon jäävä osuus pitää sisällään juuri kaikki hankalimmat ja haastavimmat työt, koska ne ovat samalla myös hankalampia raportoitavia. Järjestelmään kertynyt tieto ei siis enää edusta todellista olosuhdetta eivätkä päätökset näin perustu realistiseen tilannekuvaan.
Tehdäänkö kirjaukset riittävän laadukkaasti?
Työn kuvaus ja tehdyt toimenpiteet tulee kirjata järjestelmään riittävän yksityiskohtaisesti, jotta niistä voidaan hyötyä. Pelkkä tapahtumakirjaus ei tarjoa lisäarvoa päätöksenteon tueksi, koska se ei kerro mitään ongelman laadusta, syistä tai seurauksista. Siksi onkin tärkeää, että lomakkeet ja tallennukset suunnitellaan riittävän hyvin. Tärkeää on myös jaettu ymmärrys siitä, miksi kirjausten tekeminen on tärkeää ja mihin se vaikuttaa.
Hyödynnetäänkö dataa riittävästi?
Järjestelmään tehdyt kirjaukset eivät yksinään riitä jatkuvan parantamisen prosessissa. Kerättyä dataa tulee pystyä hyödyntämään niin, että se konkretisoituu toimintaan riittävällä tavalla. Jos tiedon keräämisestä ei koeta olevan konkreettista hyötyä, vähenee motivaatio kirjausten tekemiseen. Pitkällä aikajänteellä tämä vaikuttaa sekä kirjausten määrään että laatuun.
Onko analysointiin varattu riittävät resurssit?
Datan analysointi ja sen pohjalta tehtävä toiminnan kehittäminen jää usein päivittäisen tekemisen jalkoihin. Aikaa analysointiin ja raportointiin voi olla vaikea löytää. Siksi onkin tärkeää, että kunnossapitojärjestelmä tukee raportointia niin, että ongelmakohtiin ja pullonkauloihin on mahdollista päästä käsiksi nopeasti ja helposti. Visuaalinen esitystapa auttaa ymmärtämään kokonaiskuvan paremmin ja nopeammin arjessa hyödynnettäväksi.
Lataa webinaaritallenne Kunnossapito tuottavuustekijänä - tiedolla johtaminen ja BI!
Blogi: Miten kunnossapidon datasta jalostetaan lisäarvoa liiketoimintaan ja päätöksentekoon?
Novi by pinja -kunnossapitojärjestelmä teollisuuden tarpeisiin
Teollisuuden kunnossapito - mitä, miten ja miksi?