Kunnossapitojärjestelmä ei hoida kunnossapitotöitä asentajan puolesta, mutta toimii monella muulla tavalla työntekijöiden oikeana kätenä. Se palvelee muistin tukena, auttaa ennakoimaan tulevaa ja ohjaa päivittäistä työtä haluttuja tavoitteita kohti. Hyvä järjestelmä auttaa myös mittaamaan asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä tunnistamaan asiat, joissa piilee suurin kehityspotentiaali.
Kunnossapidolla on tärkeä rooli tuotantolaitoksen käytettävyyden sekä tuotantomäärän ja -laadun varmistajana. Hyvin käytettynä kunnossapitojärjestelmä puolestaan auttaa koko kunnossapitoon osallistuvaa henkilöstöä suuntaamaan omia toimiaan yrityksen tavoitteiden mukaiseen suuntaan. Kaiken pohjana toimivat yrityksen strategia ja sen viitoittamat painopisteet.
Tavoitteiden toteutumista havainnollistavat kunnossapidon mittarit vaihtelevat toimiala- ja organisaatiokohtaisesti, mutta tyypillisesti keskeisiä mittareita ovat esimerkiksi ennakoivan ja reaktiivisen kunnossapitotyön suhde, laiteraportit, kunnossapitokustannukset sekä aikaan perustuvat mittarit. Kaikkien näiden seurannassa on tuntuvaa hyötyä hyvästä kunnossapitojärjestelmästä, joka on valjastettu oman organisaation tarpeisiin.
Historiatieto + tulevan ennakointi = päivittäisen työn suunta
Vankan pohjan tavoitteelliselle kunnossapidolle ja sen mittaamiselle antavat suunnitelmallisuus ja järjestelmällisyys. Niin työajan, kustannusten kuin sujuvien työjärjestelyjenkin kannalta hyvä tavoite on, että mahdollisimman suuri osa työstä olisi ennakoivaa ja suunnitelmallista – ennemmin kuin reaktiivista ja suunnittelematonta. Kunnossapidon kokonaisuuden hahmottamisessa auttaa aikajana, jonka piirtämiseen ja päivittämiseen kunnossapitojärjestelmä antaa monenlaista tukea.
- Järjestelmä historiatietojen varastona. Yksi kunnossapitojärjestelmän tärkeimmistä tehtävistä on toimia henkilöriippumattomana ja strukturoituna tietopankkina. Mitä pidemmältä ajalta dataa on kerrytetty, sitä vahvemmin voidaan tunnistaa trendejä ja syy-seuraussuhteita. Kun tietoja kirjataan systemaattisesti, yhdenmukaisesti ja riittävällä tarkkuudella, historiatietoja voidaan hyödyntää tulevien töiden suunnittelussa. Historiatiedot auttavat myös näkemään, miten hyvin suunnittelussa on onnistuttu: arvioimmeko oikein tietyn työsuorituksen keston, koneen seisonta-ajan ja tarvittavat nimikkeet. Jos arvio ei pitänyt paikkaansa, voidaan pohtia, miksi näin oli, ja kuinka jatkossa voidaan parantaa. Lue lisää: Laadukkaan kunnossapitodatan merkitys kunnossapito-organisaation päivittäisjohtamisessa.
- Järjestelmä tulevaisuuden ennustajana. Järjestelmän toinen tärkeä tehtävä on auttaa ennakoimaan tulevaa. Avuksi tähän tehtävään ovat yhä vahvemmin tulossa myös tekoäly ja koneoppiminen. Tekoälykään ei kuitenkaan toimi tyhjiössä, vaan se tarvitsee taakseen riittävän paljon laadukasta dataa. Kun siis kunnossapidossa halutaan hyödyntää uuden teknologian mukanaan tuomia mahdollisuuksia ja saavuttaa mitattavaa hyötyä, paras tapa aloittaa on varmistaa, että nykyinen järjestelmäratkaisu palvelee omia tarpeita ja että siihen kerrytetään järjestelmällisesti käyttökelpoista, riittävän yksityiskohtaista dataa.
- Järjestelmä päivittäisen työn tukena. Niin tärkeitä kuin historiatiedot ja tulevan ennakointi ovatkin, kunnossapidon mittareihin vaikutetaan lopulta tämän päivän toimilla – joka päivä. Parhaimmillaan järjestelmä pureksii kaiken sille syötetyn tiedon ja auttaa kunnossapito-organisaatiota muodostamaan sen pohjalta lukujärjestyksen, jonka pohjalta päivittäisiä työsuorituksia on helppo lähteä hoitamaan. Järjestelmän avulla pystytään myös tekemään yhä tarkempia arvioita tarvittavien resurssien määrästä ja laadusta sekä optimoimaan varaosien varastotasot.
Mitä kunnossapitojärjestelmä tarvitsee pystyäkseen tukemaan mittaamista?
Mittarointi on kunnossapidossa hyvä renki muttei koskaan isäntä – siksi tietojen kirjaaminen ei saa vaatia liikaa aikaa tai vaivaa pois suorittavasta työstä. Muussa tapauksessa kirjaukset jäävät tekemättä eivätkä mittarointitulokset ole luotettavia. Kaksi tärkeää ominaisuutta hyvässä kunnossapidonjärjestelmässä ovatkin helppokäyttöisyys ja selkeys.
Hyvin palveleva kunnossapitojärjestelmä auttaa työn hoitamisessa ja tietojen kirjaamisessa monella eri tavalla, kunhan käyttäjät puolestaan auttavat järjestelmää hoitamaan oman tonttinsa:
- Jotta kunnossapidon mittarointi on mahdollista, on oltava selkeät tavoitteet, joihin toteumaa verrataan. Kaikki lähtee suunnitelmallisuudesta ja tavoitteellisuudesta.
- Mittareihin liittyvän datan on oltava laadukasta ja sitä on oltava riittävästi.
- Kirjauksia on tehtävä järjestelmällisesti ja johdonmukaisesti henkilöstä riippumatta.
- Järjestelmä kannattaa suunnitella heti alun pitäen vastaamaan haluttujen mittarien tarpeeseen. Jos taas olemassa oleva järjestelmä ei vastaa haluttuihin mittarointitarpeisiin, kurssia voidaan muuttaa esimerkiksi kehitysprojektilla tai järjestelmää vaihtamalla.
- Järjestelmä vaatii tuekseen ihmisiä: mittaroinnin onnistumisen ratkaisevat lopulta ihmiset. Siksi kunnossapidon henkilöstöä kannattaa motivoida ja kouluttaa myös tietojen kirjaamiseen ja mittaroinnin edistämiseen. Yksi konkreettinen motivointitapa on se, että myös lattiatason työntekijät pääsevät itse näkemään, mitä hyötyä heidän tekemistään kirjauksista on. Jaettu tieto on vaikuttavinta tietoa.
Vaikkeivat mittarit koskaan olekaan itseisarvo, viisaasti valitut mittarit tekevät näkyväksi kunnossapidon työn oikeanlaista kohdentumista ja mahdollistavat siten myös kehityksen. Ihmisten ja järjestelmän hyvällä yhteispelillä voidaan varmistaa, että kunnossapito palvelee mahdollisimman hyvin laitoksen tuotannon ja siten myös koko yrityksen liiketoiminnan tavoitteita.
Haluatko oppia lisää?
Tutustu Kunnossapidon asiantuntijat kohtaavat - vertaistukea ja uusia ideoita toiminnan kehittämiseen -webinaaritallenteeseen. Tilaisuudessa haimme vertaistukea toisiltamme sekä keskustelemme parhaista käytänteistä kunnossapidon toimintamallin kehittämisessä.
