Toimivan ja tehokkaan kunnossapidon ansiosta yrityksen tuotantolaitteet pyörivät ja tuotanto pääsee sille asetettuihin tavoitteisiin. Kun tuotantotavoitteet saavutetaan, yritys menestyy ja kilpailukyky kasvaa. Kunnossapito vaikuttaa siis suoraan yrityksen tehokkuuteen, laatuun ja toimitusvarmuuteen. Jopa asiakastyytyväisyyteen.
Miksi panostus kunnossapidon kehittämiseen on sitten usein hankalaa perustella, vaikka vaikutus on näin merkittävä? Uskomme, että syy siihen juontaa juurensa pitkälti siihen, että tulosten saavuttaminen ja niiden näkyväksi tekeminen vaatii kärsivällisyyttä ja jatkuvaa sitoutumista. Kunnossapidon kehittäminen on kestävyyslaji, jossa nopeita voittoja on toki mahdollista tehdä, mutta usein parhaat tulokset ovat nähtävissä 2-3 vuoden aikaperspektiivillä. Muutoksen seurannassa ja takaisinmaksun todentamisessa keskeisenä työkaluna toimii aktiivisesti hyödynnetty kunnossapidon toiminnanohjausjärjestelmä.
Entä kuinka sitten perustella, että kunnossapitoon kannattaa panostaa juuri nyt? Uskomme, että menestysresepti on luoda vakaa ja systemaattinen pohja mittaamiselle ja onnistumisen todentamiselle tulevaisuudessa. Liikkeelle voi lähteä esimerkiksi nykytila-analyysilla. Nykytilakartoitus antaa selkeän kuvan kunnossapidon tämänhetkisestä tilanteesta sekä auttaa tunnistamaan toiminnan vahvuudet sekä eri aikavälin kehityskohteet.
→ Lue lisää: Kunnossapidon kehittäminen johtaa kohti yhteistä tavoitetta
Matkalla kohti maailmanluokan kunnossapitoa apuna toimivat kunnossapidon suorituskykymittarit. Hyvin valittujen KPI-mittareiden avulla varmistetaan toimenpiteiden ohjautuminen asetettuja tavoitteita kohti. Kunnossapidon mittarit ohjaavat suunnitelmallisesti toimintaa, ja parhaassa tapauksessa luotsaavat työntekijöitä toimimaan pitkän tähtäimen tavoitteita tukien päivittäisessä arjessa.
→ Lue lisää: Kunnossapidon mittarit tiedolla johtamisen välineenä
Tehokkaan ja toimivan kunnossapidon ytimen muodostavat yrityksen oma kunnossapito- ja huoltohenkilöstö, tuotannon työntekijät sekä mahdolliset kunnossapidon alihankkijat. Huolella määritellyt roolit ja vastuut tukevat yrityksen strategiaa ja menestystä, ja auttavat henkilöitä toimimaan heille asetettujen tavoitteiden ja odotusten mukaisesti.
Erilaiset tehtävät edellyttävät erilaisia taitoja ja oikean roolituksen ansiosta jokainen tiimin jäsen voi keskittyä omiin vahvuuksiinsa ja tehtäviin, joita osaa tehdä parhaiten. Selkeät roolit esimerkiksi työnjohdossa ja työnsuunnittelussa varmistavat mahdollisimman häiriöttömän päivittäisen työnkulun kunnossapidossa ja parantavat merkittävästi kunnossapito-organisaation kokonaistehokkuutta. Tekeminen muodostuu myös kustannustehokkaammaksi hukan poistamisen kautta.
Lopuksi, kunnossapidon optimointi ja osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä tavoitteita jokaisessa menestyvässä ja kilpailukykyisessä organisaatiossa. Kunnossapito ei ole, sitkeästä maineestaan huolimatta, irrallinen tukitoiminta, vaan oikein organisoituna ja hyvin johdettuna tukee suoraan yrityksen liiketoimintaa.
Järjestimme aiheesta webinaarin, johon saimme vieraaksemme IAEA:n ydinvoimainsinööri Harri Varjosen keskustelemaan kanssamme kunnossapidon merkityksestä ja kehittämisestä kotimaassa ja maailmalla.
Harrilla on yli 30 vuoden kokemus kunnossapidon eri tehtävistä paperi- ja ydinvoimateollisuudessa. Viimeiset vuodet hän on työskennellyt IAEA:n päätoimipisteellä Wienissä, Itävallassa. Hänen pääasiallisena vastuunaan ovat kunnossapidon kehittämisen ohjaaminen toimialalla sekä tiivis yhteistyö IAEA:n jäsenvaltioiden kanssa. Tallenteen tilaisuudesta voit ladata tästä:
Teollisuuden kunnossapito - mitä, miten ja miksi?
Blogi: Mitä tiedolla johtaminen tarkoittaa kunnossapidossa?
Blogi: Kunnossapidon mittarit tiedolla johtamisen välineenä
Opas: 4 vinkkiä ennakoivan kunnossapidon kehittämiseen