Tämän artikkelisarjan edellisissä osissa tarkastelin tuotannonohjauksen järjestelmäkehityksen roolia tuotannon johdon sekä operaattoreiden näkökulmasta. Tässä sarjan viimeisessä osassa keskityn erityisesti digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin järjestelmäkehityksessä sekä tämän päivän kilpailukykyisessä valmistuksessa.
Valmistavassa teollisuudessa tuotannon digitalisaatio konkretisoituu teknologian, erilaisten järjestelmien ja automaatioiden avulla. Digitalisaation hyötyjä ei kuitenkaan saada ilman ihmistä. Järjestelmät toimivat välineenä työntekijöille toteuttaa digitalisaatiota ja saada näin mm. enemmän tehoja irti tuotantolaitteistosta.
Ihminen digitalisaation keskiössä
Ihminen on digitalisaation luoja, käyttäjä ja hyödyntäjä. Kun ihminen yhdistetään teollisen internetin tuomiin mahdollisuuksiin, saa varsin elottomalta tuntuva digitalisaatio myös inhimillisiä piirteitä. Tuotannon lattiatasolla tapahtuva tiedon digitalisointi ja uudet toimintamallit tuovat tietoa automaattisesti analysoitavaksi ja käytettäväksi tuotannon kehittämiseen ja johtamiseen. Jo tällä on vaikutusta esimerkiksi tuotannon tunnuslukuihin.
Shop floorin, eli tuotannon lattiatason digitalisoinnista ja teollisen IoT:n tuomista mahdollisuuksista saadaan paras hyöty irti yhdistämällä tuotannon työntekijät mukaan prosessiin. Tiedon digitalisoinnin näkökulmasta operaattorin tärkein tehtävä on jatkojalostaa kerättyä dataa omilla havainnoillaan. Tuotannon työntekijöiltä ja työnjohdolta saatu tieto on äärimmäisen tärkeää kehittymisen kannalta. Suoraan koneesta automaattisesti saatava tieto on siis tärkeää, mutta yksin tällä tiedolla ei vielä päästä kiinni tuotannon kehittämiseen.
Tuotannon digitalisointia MES-järjestelmällä
Automaattinen ja reaaliaikainen tiedonkeruu tuotantokoneilta voidaan toteuttaa usealla eri tavalla, asiakkaan konekanta ja tehdasinfra huomioiden. Ideaalitilanteessa konetieto viedään suoraan pilvipalveluun, joka visualisoi ja jalostaa tiedon edelleen operaattorin rikastettavaksi ja käytettäväksi yhteen käyttöliittymään. Visuaalisen tiedonjaon avulla koko tuotantolaitoksen tilannekuvaan saadaan kattava näkymä yhdellä silmäyksellä.
Järjestelmäkehityksen suunta on selainpohjaisuus ja 100% mobiilius. Käytön on onnistuttava millä tahansa laitteella, mistä päin maailmaa tahansa. Tämän lisäksi monipuoliset liityntävaihtoehdot erilaisiin tuotantokoneisiin ja tarvittavat rajapintaratkaisut yrityksen muihin järjestelmiin antavat hyvät edellytykset helpolle käyttöönotolle. Ja viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä - se helppokäyttöisyys. Digitalisaation hyödyntämisen kannalta helppokäyttöisyyden on oltava avainasemassa.
Haluatko oppia lisää?
Lataa 6 vinkkiä tuotannon johtamiseen digitalisaation keinoin -oppaamme. Materiaalissa pohdimme mm. mitä tuotannon digitalisoinnilla tarkoitetaan sekä kerromme vinkkejä miten johtaa ja kehittää tuotantoa digitalisaation keinoin.
Lue lisää
Gema by Pinja - tuotannon tiedonkeruu-ja ohjausjärjestelmä
Andon-menetelmä parantaa tuottavuutta - mutta miten?
Andon tehostaa tuotannon läpimenoaikaa - 3 helppoa vinkkiä järjestelmän käyttöönottoon
Takaisin kaikkiin blogeihi
Aihealueet
- Pinja Career (74)
- Tuotannon kehittäminen (68)
- Business Intelligence (56)
- Kunnossapidon kehittäminen (44)
- Ohjelmistokehitys (44)
- Teollisuuden digitalisaatio (31)
- Digitaalinen liiketoiminta (29)
- Vastuullisuus (28)
- Kiertotalous ja luonnonvarat (27)
- Lean (25)
- Verkkokauppa (22)
- ICT-palvelut (21)
- Digitaalinen yhteiskunta (20)
- Toimitusketjun hallinta (19)
- Toiminnanohjaus (18)
- Metsäteollisuuden toiminnanohjaus (13)
- Teollisuuden uudistaminen (13)
- Terveys- ja hyvinvointiteknologia (10)
- Tekoäly ja koneoppiminen (5)