Teollinen IoT (IIoT), koneäly ja robotisaatio muuttavat sekä tuotantoympäristöjä että tapaamme tehdä töitä. Tuotannosta kerättävän tiedon digitalisointi parantaa tuottavuutta, mutta väitämme, että se ei tule täysin korvaamaan tuotannon työntekijää, operaattoria. Miksi näin? Tähän perehdymme tarkemmin tässä artikkelissa.
Nykyteknologia mahdollistaa datan sähköisen keruun suoraan tuotantokoneilta. Automaattinen ja reaaliaikainen tiedonkeruu voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. Näistä tavoista sekä automaattisen tiedonkeruun hyödyistä saat lisätietoa oppaastamme 5 syytä kerätä tietoa tuotantokoneilta automaattisesti.
Yksittäisten koneiden tai linjojen kapasiteetti ja tehokkuus, sekä tuotteiden kustannukset ja kannattavuus, antavat kriittistä tietoa yrityksen liiketoiminnalle. Tiedonkeruun ansiosta on mahdollista tehdä päivittäin valintoja, jotka ohjaavat tuotantoa parempaan suuntaan.
Tavallisesti tuotannon tehostamista varten tietoa kerätään niin tuotantokoneilta, laitteilta ja linjoilta kuin myös muista käytössä olevista järjestelmistä. Yleinen harhaluulo on, että tämä riittää. Automaattisesti kerätyn tiedon lisäksi tuotannon operaattoreilla on merkittävä rooli kerätyn tiedon rikastajana.
Operaattorin tekemien havaintojen avulla saadaan selville teknisten häiriöiden lisäksi myös muut tuotantokatkoihin liittyvät syyt. Automaattisesti koneelta saadun tiedon lisäksi operaattori voi kuitata järjestelmään odotuksen syyksi esimerkiksi materiaalipulan tai muun operatiivisen syyn. Lisäksi operaattorin on mahdollista tehdä huomioita vaikkapa laatupoikkeamista tai tuotevaihtoon liittyvistä viiveistä, silloin kun ne tapahtuvat. Tuotannon operaattorin tekemien tarkastusten ja havaintojen kirjaaminen on faktoihin perustuvaa ennakointia. Tämä toteutuu erinomaisesti esimerkiksi käyttäjäkunnossapidon tehtävissä.
Yksi Leanin keskeisimpiä periaatteita on, että jokaisen työntekijän tehtävä on tuottaa sekä arvoa asiakkaalle että tuottoa yritykselle.
Kokemuksemme mukaan tuotannossa tapahtuu nykyisin vielä paljon manuaalista raportointia. Esimerkiksi käyttäjäkunnossapidon työt tai vaikkapa laatutarkastukset kirjataan paperilomakkeille. Usein paperi viedään mappiin, joka lopulta päätyy arkistoon, eikä sitä sieltä enää koskaan kaiveta ulos. Erilaiset paperilomakkeet eivät myöskään hälytä tai muistuttele tarpeen tullen - eivätkä varsinkaan ohjaa toimintaa proaktiivisesti eteenpäin.
Kun sama tieto saadaan operaattoria opastavan järjestelmän ansiosta digitaaliseen muotoon, helpottuu raportoinnin lisäksi myös tiedon arkistointi sekä sen hyödyntäminen tarpeen tullen.
Operaattoreiden osallistaminen tuotannon tehostamiseen asettaa vaatimuksia käytettävälle järjestelmälle. Tiedon rikastaminen onnistuu operaattorilta vain, jos käytettävä järjestelmä on mahdollisimman yksinkertainen ja operaattori näkee, että raportoidusta tiedosta on oikeasti hyötyä yritykselle. Tämä tapahtuu esimerkiksi silloin, kun operaattorin tekemiä huomioita nostetaan tuotantopalavereihin visuaalisessa muodossa nähtäväksi ja havaittuihin poikkeamiin reagoidaan. Muuten tiedon kirjaaminen koetaan ylimääräisenä ja turhana työvaiheena.
Hyvä järjestelmä myös ohjeistaa ja kertoo selkeällä tavalla, mitä operaattorin täytyy seuraavaksi tehdä, liittyen esimerkiksi operaattorikunnossapidon tehtäviin. Näin vältetään muistin varassa toimiminen sekä tärkeän tiedon henkilöityminen.
Lataa maksuton oppaamme 5 vinkkiä tuotannon johtamiseen digitalisaation keinoin saadaksesi lisätietoja tuotannon tehostamisesta ja johtamisesta.
Mitä tiedolla johtaminen tarkoittaa kunnossapidossa?
Kohti tarkempaa tuotannonsuunnittelua reaaliaikaisen tiedon avulla
Tuotantolaitteiden häiriöiden kerrannaisvaikutukset