Järjestelmiä ja palvelimia siirretään nykypäivänä pilveen tasaisen kiihtyvää tahtia. Gartner ennustaakin, että julkisen pilven markkinat kasvavat globaalisti yli kahdenkymmenen prosenttiyksikön vauhtia seuraavan kolmen vuoden ajan.
Tunnetuimpia julkisia pilvialustoja ovat mm. Amazon Web Services eli AWS, Microsoft Azure sekä Google Cloud Platform. Yhtenä selkeänä ajurina kasvussa on pilviarkkitehtuurin tarjoamat hyödyt liiketoiminnalle: skaalautuvuus, saatavuus, tietoturva ja automaatio.
Lähes mikä tahansa järjestelmä voidaan siirtää pilveen. Pilvimigraation toteutusmalliin vaikuttaa kuitenkin moni seikka – etenkin silloin, kun kyseessä on jo olemassa oleva tietojärjestelmä, jota ei ole suunniteltu yhteensopivaksi julkisen pilven palveluiden kanssa. Tällöin useimmiten vaaditaan ohjelmistokehitystä tai vähintäänkin kokonaisuuden ymmärrystä: mitä kannattaa kehittää ja siirtää, mikä on ylipäätään järkevää ja mahdollista?
Vaikka siirto tarkoittaakin hetkittäistä resurssien lisäämistä, pilvipalvelun tarjoamat hyödyt ja mahdollisuudet ovat investoinnin arvoisia.
Mitä pilvimigraatioprojektissa tulee ottaa huomioon?
- Ohjelmistokehityksen näkökulmasta migraatioprojekti riippuu paljolti siitä, kuinka olemassaoleva järjestelmä on aikoinaan rakennettu, ja kuinka paljon taustalle tarvitsee tehdä muutoksia ennen varsinaista pilveen siirtymistä. Olemassa olevaa järjestelmää ei ole välttämättä järkevää edes sellaisenaan viedä pilveen, vaan migraatioprojekti on hyvä paikka tarkastella järjestelmää myös ohjelmistokehityksen tiimoilta. Samalla kun se muunnetaan toimimaan pilvialustalla, olisiko järjestelmää syytä tarkastella jopa kokonaan uudelleen, ja optimoida sovelluksia enemmän pilvialustan lähtökohdista katsoen?
- Kannattaakin siis pohtia ennakkoon, millainen haluttu lopputulos on, mihin pilvialustaan järjestelmä siirretään ja millaisia vaatimuksia järjestelmän nykyinen arkkitehtuuri projektille asettaa? Useimmiten pilvimigraation sijasta voidaankin puhua niin kutsutusta pilvitransformaatiosta. Pilvitransformaatiossa keskitytään varsinaisen siirron lisäksi kehittämään ja optimoimaan siirrettävää järjestelmää pilvinatiivimpaan suuntaan, jolloin valitun pilvialustan ominaisuuksia ja palveluita pystytään hyödyntämään monipuolisemmin sekä tehokkaammin. Tällöin ei siis vain kopioida vanhaa, vaan luodaan ja kehitetään uutta ajatellen.
- Teknisten rajoitusten lisäksi pilvisiirtymän toteutukseen saattaa vaikuttaa esimerkiksi kustannus- tai aikataulupaineet, lainsäädännölliset tekijät ja järjestelmän loppukäyttäjille annetut asiakaslupaukset. Realistinen aikataulutus ja siirron vaiheistus on tässäkin onnistuneen projektin edellytys, jotta mahdollisilta käyttökatkoilta ja haasteilta vältytään jo etukäteen. Järjestelmä on syytä muuntaa pilvinatiiviin muotoon ensin, ja sitten vasta tehdä varsinainen siirto- ja migraatioprojekti. Tällöin vältytään itse siirron aikana eteentulevilta yhteensopimattomuusongelmilta.
Pilvimigraatiossa merkittävimmät hyödyt saavutetaan huolellisen suunnittelun ja jatkuvan kehittämisen avulla
Yksi julkisten pilvipalveluiden tunnetuimpia etuja on skaalautuvuus. Sen sijaan, että tehojen ja kapasiteetin nostamiseksi olisi hankittava konesaliin lisää fyysistä rautaa palvelimien muodossa, tapahtuu pilvialustalla lisäkapasiteetin ostaminen parhaimmillaan vain napin painalluksella. Käytännössä pilvessä lisäkapasiteetin saa käyttöön välittömästi, ja asiakas maksaa vain siitä, mitä tarvitsee. Lisäksi uusimmat päivitykset ovat vain klikkauksen päässä tai jopa täysin automatisoitavissa.
Pilvisiirtymästä ei välttämättä saada aikaan välittömiä kustannussäästöjä, mutta pitkällä aikavälillä skaalausmahdollisuus tuo merkittäviä etuja. Lisäksi kustannuksiin vaikuttaa muun muassa satsaukset järjestelmän kehitykseen ja optimointiin. Saavutettuja säästöjä ei voidakaan laskea yksinkertaisesti pelkän kuukausimaksun perusteella, sillä pilvialustan mahdollistamat hyödyt vaikuttavat liiketoimintaan laajemmin. Pilvimigraation hintalappupohdintaan tarjoaa kättä pidempää muun muassa tiivis Pilvimigraation kustannukset -oppaamme.
Pilvisiirtymä tuo tehoja sisäisesti myös ylläpitotiimin toimintaan, kun monipuoliset hallinta- ja ylläpitotyökalut mahdollistavat sujuvamman operoinnin sekä nopeamman kehityksen. Useita aiemmin manuaalisia tehtäviä, kuten kuukausittaiset päivitykset ja “huollot”, voidaan automatisoida, mikä vähentää suoraan manuaalisen työn määrää. Tällöin ylläpidosta vastaavan tiimin tulee huolehtia vain huolto- ja käyttökatkojen viestimisestä, kun kaikki muu tapahtuu automatisoidusti.
Pilvipalvelu tuo siis osaltaan merkittävästi lisää hallittavuutta ja ennakoitavuutta alustan pyörittämiseen, sekä parantaa kehityksen nopeutta, kun palvelut on valmiiksi rakennetut ja toimintoja automatisoitu. Toisaalta modernit järjestelmät ja alustat voivat toimia myös työn mielekkyyttä lisäävänä tekijänä, kun käytössä on uusimpia teknologioita, joiden parissa on helppoa ja innostavaa työskennellä. IT-osaajista käytävässä rekrytointikilvoittelussa modernit järjestelmät eivät ainakaan ole haitaksi.
Asiantunteva kumppani toimii tarvittaessa sisäisen ylläpitotiimin tukena järjestelmän optimoinnissa ja uusien toimintamallien jalkauttamisessa. Kiinnostuitko julkisen pilvipalvelun tarjoamista mahdollisuuksista? Lue lisää onnistuneesta migraatioprojektista Visman menestystarinasta!
Lue lisää
Opas: Pilvimigraation kustannukset - ota nämä asiat huomioon ja välty ikäviltä yllätyksiltä
Miten tunnistaa kriittisimmät riskit tuotannon IT-ympäristössä?
Opas: Onnistunut Microsoft 365 -käyttöönotto ja migraatio
Pinjan pilvipalvelut
Jari Alamaa
Työskentelen Pinjalla ICT Service Managerina vastuualueenani pilvialustapalvelut. Vapaa-aikani kuluu paljolti perheen parissa, mutta myös urheilu sen eri muodoissa ovat lähellä sydäntä.
Takaisin kaikkiin blogeihi
Aihealueet
- Pinja Career (74)
- Tuotannon kehittäminen (68)
- Business Intelligence (56)
- Kunnossapidon kehittäminen (44)
- Ohjelmistokehitys (44)
- Teollisuuden digitalisaatio (31)
- Digitaalinen liiketoiminta (29)
- Vastuullisuus (28)
- Kiertotalous ja luonnonvarat (27)
- Lean (25)
- Verkkokauppa (22)
- ICT-palvelut (21)
- Digitaalinen yhteiskunta (20)
- Toimitusketjun hallinta (19)
- Toiminnanohjaus (18)
- Metsäteollisuuden toiminnanohjaus (13)
- Teollisuuden uudistaminen (13)
- Terveys- ja hyvinvointiteknologia (10)
- Tekoäly ja koneoppiminen (5)