Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta nousee yli 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Energiantuotannossa käytettävien materiaalien alkuperään ja tuotannon sekä kuljetuksen ympäristövaikutuksiin kiinnitetäänkin tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota. Tästä toimii osoituksena myös uusi RED III -direktiivi, joka koskee uusiutuvan energian käyttöä ja joka astui voimaan marraskuussa 2023.
RED III -direktiivi korvaa vuonna 2018 voimaan astuneen RED II -direktiivin, ja sen myötä kestävyyskriteerien mukaiset vaatimukset koskevat EU:ssa yhä suurempaa osaa energia-alan toimijoista. Tämä tarkoittaa, että alan toimijoiden tulee raportoida aiempaa tarkemmin toiminnan ympäristövaikutuksista, mikä korostaa tehokkaan raportoinnin tärkeyttä. Jos aiemmin raportointia on yleisesti totuttu tekemään Excelin avulla, vaatimusten ja valvonnan kiristyessä helpoin ja luotettavin tie on automatisoida toimitusketjun raportointia siihen tarkoitetulla järjestelmällä. Tehokas ja luotettava tiedonhallinta lisää myös toiminnan uskottavuutta.
Tiedon manuaalinen kerääminen on paitsi haastavaa, monessa tapauksessa mahdotonta ilman henkilöstö- ja resurssilisäyksiä. Erityisesti suuremmilla toimijoilla kestävyysraportointiin vaadittavien tietojen määrät ovat niin suuria, että datan keräämiseen ja raportointiin liittyvä työ on automatisoitava. Raportoinnin on myös noudatettava säädöksiä tarkkaan, jolloin virheisiin ei ole varaa.
RED III -direktiivi asettaa uusia paineita kestävyysraportoinnille
RED III tuo useita kiristyksiä kestävyyskriteereiden noudattamiseen ja osoittamiseen energia-alalla. Raportointivelvoitteiden alaisuuteen lukeutuvien toimijoiden määrää kasvattaa se, että RED III -direktiivissä kiinteitä biomassapolttoaineita käyttävien laitosten kokonaislämpötehoraja on laskettu 20 MW:sta 7,5 MW:iin. Myös ennen vuotta 2021 toimintansa aloittaneet laitokset lukeutuvat jatkossa vaatimusten piiriin. Samalla kaskadiperiaatteen noudattamista seurataan tarkemmin: metsäbiomassaa tulisi hyödyntää energiakäytön sijaan ensisijaisesti teolliseen käyttöön, kuten tuotteisiin ja materiaaleihin.
Direktiivi ja olemassa oleva lainsäädäntö velvoittavat toiminnanharjoittajia osoittamaan käyttämiensä biomassapolttoaineiden kestävyyden. Yksi RED III -direktiivinkin sisältämistä tärkeimmistä kestävyysraportoinnin kriteereistä on polttoaineen alkuperätietojen osoittaminen. RED III -direktiivin myötä tiedossa saattaa olla uusia vaatimuksia alkuperän raportointiin liittyen, kenties jopa koko toimitusketjun varrelta. Myös kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä tulisi osoittaa koko toimitusketjun ajalta kattaen alkuperän lisäksi prosessoinnin, viljelyn, kasvatuksen ja maankäytön muutokset.
Biomassapolttoaineiden kasvihuonekaasujen päästövähenemän raportointi luo energiasektorin toiminnanharjoittajille haasteita tietojen keräämisessä, koska kaikki tiedot pitää kerätä tavalla tai toisella ja syöttää toiminnanharjoittajan ylläpitämään kestävyysjärjestelmään. Tärkeää on huomioida mm.
- miten yksittäiset kuormat tai materiaalierät jäljitetään sujuvasti ja luotettavasti
- kuinka päästövähenemä osoitetaan ja todennetaan helposti.
Toiminnanharjoittajien, esimerkiksi voimalaitosten arjessa tämä voi tarkoittaa laajempaa työmäärää tiedon keräämisessä, hallitsemisessa, raportoinnissa ja todentamisessa. Ne toimijat, joita direktiivin mukaiset vaatimukset eivät ole aiemmin koskeneet, kohtaavat uudenlaisen raportointiurakan osana liiketoimintaansa. Jos alkuperään johtavat viitetiedot ovat puutteellisia, voi raportointi aiheuttaa turhaa päänvaivaa ja johtaa pahimmillaan sanktioihin.
Automaattista raportointia kehittyvän teknologian avulla
Yksi RED III -direktiivinkin sisältämistä tärkeimmistä kestävyysraportoinnin kriteereistä on polttoaineen alkuperätietojen osoittaminen. RED III -direktiivin myötä tiedossa saattaa olla uusia vaatimuksia alkuperän raportointiin liittyen, kenties jopa koko toimitusketjun varrelta. Kestävyysraportoinnin tarpeisiin vastaava järjestelmä, kuten Once by Pinja, tekee raporttien tuottamisesta sekä tiedon oikeellisuuden todentamisesta kokonaisprosessissa huomattavasti suoraviivaisempaa.
Koska kestävyysraportoinnin ja RED III:n vaatimukset elävät ja tarkentuvat jatkuvasti, myös Pinjalla järjestelmiä kehitetään jatkuvasti vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Onceen on tuotu viime vuosina valmius laskea ja todentaa kasvihuonekaasun vähenemä koko toimitusketjun ajalta. Lisäksi polttoaineen alkuperään liittyvien tietojen keräämistä ja tuottamista on helpotettu.
Nähtäväksi jää, mitä vaikutuksia RED III -direktiivillä lopulta on energia-alan toimijoiden kestävyysraportointiin ja kansalliseen lainsäädäntöön. Energiavirasto päivittää myös omia ohjeistuksiaan, jotka ovat paikoin jopa tiukemmat kuin direktiivi edellyttää. Monelle toimijalle uudet vaatimukset tarkoittavat enemmän työsarkaa pakollisessa raportoinnissa, viimeistään direktiivin toimeenpanon myötä. Siksi prosesseja kannattaa parantaa ja automatisoida mahdollisimman etupainotteisesti.
Haluatko tietää lisää RED III -direktiivistä ja kestävyysraportoinnista? Lataa opas: RED III -direktiivi ja energia-alan kestävyysraportointi – haasteet ja ratkaisut
Lue lisää
Kaikki, mitä sinun tulee tietää Euroopan uusiutuvan energian direktiivistä (RED III)
Mikä on Renewable Energy Directive III, ja miten se heijastuu eri aloihin?
Gasumin ja Pinjan saumaton ja joustava yhteistyö toi helpotusta Gasumin työntekijöiden arkeen optimoimalla kuormia ja automatisoimalla järjestelmiä
Älykkäät vaakatoiminnot tehostavat materiaalin vastaanottoa
Opas: 6 vinkkiä materiaalin vastaanottotoimintojen tehostamiseen
Petrus Taskinen
Työskentelen Pinjalla Business Managerina bioenergia- ja kiertotalousliiketoiminnassa. Vastuullani on kaupallisten asioiden hoitaminen ja asiakassuhteiden ylläpito. Vapaa-aika kuluu pitkälti perheen parissa. Liikunta ja erityisesti eri palloilulajit ovat lähellä sydäntä.
Takaisin kaikkiin blogeihi
Aihealueet
- Pinja Career (74)
- Tuotannon kehittäminen (68)
- Business Intelligence (56)
- Kunnossapidon kehittäminen (44)
- Ohjelmistokehitys (44)
- Teollisuuden digitalisaatio (31)
- Digitaalinen liiketoiminta (29)
- Vastuullisuus (28)
- Kiertotalous ja luonnonvarat (27)
- Lean (25)
- Verkkokauppa (22)
- ICT-palvelut (21)
- Digitaalinen yhteiskunta (20)
- Toimitusketjun hallinta (19)
- Toiminnanohjaus (18)
- Metsäteollisuuden toiminnanohjaus (13)
- Teollisuuden uudistaminen (13)
- Terveys- ja hyvinvointiteknologia (10)
- Tekoäly ja koneoppiminen (5)