Yritys voi esimerkiksi haluta tietää, mihin laitteisiin kannattaa investoida ja kuinka tuotanto kannattaa järjestää parhaan mahdollisen tehokkuuden saavuttamiseksi.
Motivaatio simulointipalvelujen ostamiseen lähtee yrityksissä usein siitä, että halutaan tietää vastauksia tiettyihin kysymyksiin. Yritys voi esimerkiksi haluta varmistaa investointiensa tehokkuuden tai analysoida ennalta tuotannon ja logistiikan muutoksia, jotta se osaisi tehdä oikeita päätöksiä. Moni haluaa myös testata tuotannonsuunnittelun ja -ohjauksen vaikutusta tuotantojärjestelmänsä toimintaan.
Tyypillisiä ovat esimerkiksi seuraavat skenaariot:
- Tuotanto kasvaa merkittävästi, kenties jopa hyppäyksenomaisesti. Halutaan tietää, riittävätkö nykyiset laitteet ja tilat tuleviin tarpeisiin.
- Tuotantoon tulee uudenlainen tuote, ja halutaan selvittää ennalta, mitä vaikutuksia se tuo tuotannon käytännön järjestelyille. Tarvitaanko joitakin resursseja lisää, jotta tuote saadaan lisättyä sujuvasti olemassa olevan valmistuksen lomaan?
- Tuotannosta ei saada ulos haluttua volyymia, mutta tarkkaa syytä ei tiedetä. Yrityksessä halutaan tietää, missä valmistusprosessin pullonkaula on, ja jos tämä pullonkaula korjataan, mihin se voi seuraavaksi siirtyä.
- Logistiikkaan ja reitityksiin liittyvät kysymykset: halutaan selvittää, mikä on tuotteiden toimituksille paras mahdollinen ajoreitti, miten voidaan optimoida tavaran liikuttelu varastossa ja tuoda oikeat tuotteet oikeaan aikaan, lähettämön oikeille oville.
- Kapasiteetin riittävyys ns. greenfield-tilanteessa eli pystyttäessä tuotantoa uuteen paikkaan. Yritys haluaa tietää, mihin laitteisiin kannattaa investoida ja kuinka tuotanto kannattaa järjestää parhaan mahdollisen tehokkuuden saavuttamiseksi.
Monissa tilanteissa simuloinnin pohjaksi on saatavilla tutkittavasta asiasta historiadataa, jonka pohjalta eri skenaarioiden lopputulemia voidaan laskea. Esimerkiksi uutta tuotantoa suunniteltaessa näin ei kuitenkaan ole, ja tällöin on tarpeen generoida dataa itse ja syöttää se sitten simulointimallien pohjaksi.
Kuinka simulointiprojekti etenee?
Aina kun mahdollista, simulointiprojektit kannattaa aloittaa palveluntarjoajan niin sanotulla gemba-käynnillä, eli paikan päällä tehtävällä projektimäärittelyllä. Tällöin saadaan parasta ensikäden tietoa tuotannon sujuvuudesta ja solmukohdista. On erittäin hyödyllistä haastatella käytännön työtä tekevää tuotantoväkeä ja syventää siten ymmärrystä asiakkaan tarpeista. Samalla määritellään yhdessä kysymykset, joihin simuloinnin avulla halutaan vastaukset.
Gemban jälkeen määrittelyä jatketaan niin tarkalle tasolle kuin se tilanteen huomioiden on tarpeen, ja tehdään työmääräarvio. Prosessin tuloksena saatava määrittelydokumentti toimii hyvänä pohjana toimitussopimukselle.
Hyvä periaate työssä on, että malli tehdään niin karkeana kuin mahdollista, jotta työ on nopeaa ja tehokasta, mutta niin tarkkana, että lopputuloksena saadaan luotettavat vastaukset asiakkaan esittämiin kysymyksiin.
Tämän jälkeen alkaa tyypillisesti projektin pisin osuus, jossa rakennetaan digitaalinen malli tehtyjen määritysten pohjalta. Hyvä periaate työssä on, että malli tehdään niin karkeana kuin mahdollista, jotta työ on nopeaa ja tehokasta, mutta niin tarkkana, että lopputuloksena saadaan luotettavat vastaukset asiakkaan esittämiin kysymyksiin. Mallin rakentamisen jälkeen siirrytään validointivaiheeseen, jossa varmistetaan, että malli todella toimii tarkoitetulla tavalla.
Kun malli on valmis, sillä ajetaan valitut skenaariot. Tyypillisessä projektissa voidaan simuloida esimerkiksi eri tuotantomääriin liittyviä skenaarioita: Kuinka tuotanto sujuu nykyisellä volyymilla? Mitä tapahtuu, jos tuotantotarve kasvaa 30 %:lla? Entä jos se tuplaantuu?
Lopuksi simuloinnin tulokset raportoidaan sovitulla tavalla asiakkaalle, ja asiakas pääsee tekemään päätöksiä simuloinnin avulla varmennetun tiedon pohjalta. Asiakkaan niin halutessa toimitukseen voi myös kuulua varsinainen simulaatiomalli, jolloin asiakas pääsee itsekin säätämään parametrejä ja kokeilemaan erilaisia tuotantoskenaarioita.
Miksi simuloida?
Simulointi, jos mikä, on leania kehitystyötä – sen avulla voidaan tehdä nopeita kokeiluja virtuaalimaailmassa ennen tosielämän tuotantoon siirtämistä. Simulointi on monessa tilanteessa ketterämpi, edullisempi ja suoraviivaisempi tapa kokeilla kuin tosielämän testailu.
Usein simuloinnin hyödyntäminen aloitetaan yrityksissä jollakin kriittisellä asialla tai pullonkaulalla. Kun simuloinnin hyödyt käyvät projektin aikana ilmi, sitä halutaankin laajentaa myös muihin toimintoihin. Kun asiakas päättää tehdä mallista ylläpidettävän ja jatkuvasti ajantasaisen, jotta eteen tuleviin kysymyksiin saadaan nopeasti vastaukset - ollaankin jo matkalla kohti digitaalista kaksosta.
“Gemba” tai “genba” on japanin kielen sana, joka tarkoittaa todellista paikkaa, rikospaikkaa tai paikkaa, jossa arvo tuotetaan. Gemban ydinajatus tuotannonsuunnittelussa on se, että tuotannon hyvät ja huonot puolet ovat parhaiten näkyvissä työmaalla. Siten myös kehitysmahdollisuudet löytyvät sieltä, missä käytännön työ tehdään.
Lue lisää
iPES by Pinja – Tuotannonsuunnittelu- ja valmistuksenohjausjärjestelmä
Tuotannon sujuvuuden varmistaminen automaatioiden avulla
Parhaat vinkkimme kunnossapidon päivittäisjohtamiseen muuttuvassa ympäristössä
Aku Mäkimattila
Olen Pinjalla ratkaisukonsulttina. Etsin työssäni lisätehoja asiakkaiden tuotantoon ja logistiikkaan. Vapaa-ajalla soitan musiikkia samassa bändissä lasteni kanssa.
Takaisin kaikkiin blogeihi
Aihealueet
- Pinja Career (74)
- Tuotannon kehittäminen (68)
- Business Intelligence (56)
- Kunnossapidon kehittäminen (44)
- Ohjelmistokehitys (44)
- Teollisuuden digitalisaatio (31)
- Digitaalinen liiketoiminta (29)
- Vastuullisuus (28)
- Kiertotalous ja luonnonvarat (27)
- Lean (25)
- Verkkokauppa (22)
- ICT-palvelut (21)
- Digitaalinen yhteiskunta (20)
- Toimitusketjun hallinta (19)
- Toiminnanohjaus (18)
- Metsäteollisuuden toiminnanohjaus (13)
- Teollisuuden uudistaminen (13)
- Terveys- ja hyvinvointiteknologia (10)
- Tekoäly ja koneoppiminen (5)