Maailmanlaajuisella koronapandemialla oli huomattava vaikutus digitaalisten palveluiden yleistymiseen sekä teknologian käyttöönoton vauhdittamiseen. McKinseyn toteuttaman tutkimuksen mukaan yritykset digitalisoivat pandemian myötä toimintojaan jopa 25 kertaa nopeammin ja investointien määrä näyttää kasvavan myös tulevaisuudessa.
Myös Sitran megatrendeissä nostettiin esiin, kuinka teknologia ja digitaaliset palvelut ovat sulautuneet jo osaksi jokapäiväistä arkeamme. Monelle yritykselle uuden digitaalisen palvelun kehittäminen saattaa kuitenkin yhä näyttäytyä liian isona investointina tai turhan monimutkaisena projektina – mitä sen ei todellisuudessa tarvitse olla.
Digitaalisen palvelun kehittäminen on pitkäjänteinen prosessi, joka kannattaa pilkkoa useampaan vaiheeseen. Usein uutta palvelua suunnitellessa on kuitenkin liiankin helppo hypätä suoraan syvään päätyyn: teknologiavalintoihin, käyttöliittymäratkaisuihin ja teknisen toteutuksen yksityiskohtiin. Ensin tulisi kuitenkin keskittyä olennaisimpaan: nykytilan tunnistamiseen, käyttäjien tarpeisiin ja saavutettaviin liiketoimintahyötyihin.
Tee siis ensin palvelumuotoiluprojekti. Se mahdollistaa idean ketterän testauksen ja on huomattavasti edullisempaa, kuin huomata vasta ohjelmistotuotteen koodaus- tai käyttöönottovaiheessa, että palvelu ei ole todellisuudessa toteutettavissa. Näin vältyt myös lopputulokselta, joka ei vastaa asiakkaan tarpeisiin tai jolle ei ole tarpeeksi kysyntää.
Palvelumuotoiluprojekti etenee kolmen tärkeän vaiheen läpi:
Palvelumuotoiluprosessin aikana kerätty ja dokumentoitu tieto auttaa varmistamaan, että kaikki koodarista loppukäyttäjään ovat ymmärtäneet palvelun käytön ja tarkoituksen samalla tavalla. Kootun tiedon pohjalta jalostetaan tiekartta lopulliselle toteutukselle. Kun on kyse merkittävästä investoinnista, palvelua kannattaa kehittää pienissä osissa niin, että liiketoiminnallinen kannattavuus säilyy läpi projektin. Palvelumuotoilu auttaa tunnistamaan loppukäyttäjille tärkeimmät ominaisuudet, joista he ovat myös valmiita maksamaan.
Digitaalisen palvelun kehittämiseen kannattaa aina osallistaa varsinaisen tuotekehitystiimin lisäksi myös asiakasrajapinnassa työskenteleviä henkilöitä, palvelun loppukäyttäjiä ja muita sidosryhmien edustajia. Näin kohderyhmän tarpeista syntyy syvällisempi ymmärrys ja todellisten asiakastarpeiden sisäistäminen antaa kehittämiselle oikean, kestävän suunnan.
Pinjan ohjelmistokehityskumppanuus rakentuu kolmen peruspilarin varaan: välittävät asiantuntijat, läpinäkyvä vuorovaikutus sekä joustava toteutus ja osaaminen.
Usein pelkkä ohjelmistokehitysosaaminen ei siis riitä ja siksi myös kumppanin valinnassa kannattaa olla tarkkana ja pohtia tarpeita kehittämisen suhteen. Kumppanuudessa tärkeitä tekijöitä ovat avoin vuorovaikutus, dokumentointi ja selkeät prosessit työn seuraamista varten. Asiantunteva kumppani tuo selkeyttä kehityskustannusten hallintaan ja ennustettavuuteen, ja osaa kysyä juuri oikeat kysymykset, jotta tärkeimmät määritykset saadaan tehtyä yhdessä tehokkaasti.
Pinjan ohjelmistokehityskumppanuus rakentuu kolmen peruspilarin varaan: välittävät asiantuntijat, läpinäkyvä vuorovaikutus sekä joustava toteutus ja osaaminen.
Avoin ja asiantunteva yhteistyö sekä asiakaskeskeisyys johtavat digitaalisiin ratkaisuihin, joita asiakkaasi arjessaan arvostavat.
Lataa tuore asiantuntijaoppaamme “6 askelta uuden digitaalisen palvelun kehittämiseen – palvelumuotoilulla lisäarvoa ohjelmistokehitykseen”. Oppaassa kerromme, kuinka digitaalisia palveluita voidaan kehittää yhä fiksummin ja millä askelmilla takaat kehitysprojektin onnistumisen.
Kansainvälinen Product Manager innostuu ohjelmistokehityksen ja designin yhdistelmästä
Lead Architect viihtyy koodaamisen syvässä päädyssä