Valmistavan teollisuuden hävikki syntyy tilanteissa, joissa tuotteen kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Syynä voi olla se, että yritys on valmistanut liikaa tuotteita joko puutteellisen suunnittelun tai muiden tuotantoon liittyvien syiden takia.
Toisinaan voi esiintyä myös laadullista vaihtelua, jolloin tuotetta ei voidakaan myydä alkuperäisellä hinnalla – tai kenties ollenkaan. Tällöin kaikki tuotteen valmistamiseen käytetyt raaka-aineet, työvoima, energia, infrastruktuuri ja tekniikka valuvat hukkaan. Onneksi tehokas tuotannonsuunnittelu ja tuotannonohjaus voi vähentää hävikkiä monin keinoin.
Hävikillä on merkittävää ympäristöllistä ja liiketoiminnallista merkitystä kaikilla toimialoilla. Erityisesti se korostuu elintarvikealalla, jossa niin raaka-aineilla kuin lopputuotteillakin on rajallinen säilyvyysaika. Elintarvikeala perustuukin vahvasti ennustepohjaiseen suunnitteluun, ja kysyntää on ennakoitava pitkälle tulevaisuuteen. Eläinpohjaisissa tuotteissa mukaan tulee myös arvopohdintoja: raaka-ainetta halutaan käsitellä erityisellä kunnioituksella ja pitää hyödyntämissuhde mahdollisimman korkeana.
Lue blogi: Milloin Excel ei enää riitä tuotannonsuunnittelun työkaluksi?
Hävikin minimoinnissa huomioon on otettava myös loppukäyttäjä. Kun tuotteen valmistus myyntikuntoon onnistuu mahdollisimman virtaviivaisesti, päätyy se kuluttajalle niin, että laatu on hyvä ja säilyvyysaikaa on vielä mahdollisimman paljon jäljellä. Tällöin ollaan jo lähellä lopullista tavoitetta: hävikin välttämistä kautta koko ketjun.
Metsä- ja sahateollisuuden raaka-aineet ovat nekin pilaantuvia, vaikka tilaus- ja toimitussykli on erilainen kuin elintarviketeollisuudessa. Sahattu puutavara säilyy välivarastossa priimalaatuisena vain tietyn ajan, ja vaihtelevat sääolot ulkosäilytyksessä aiheuttavat oman riskinsä. Lisäksi esimerkiksi metsäteollisuudessa erikokoiset tukit on saatava sahattua mahdollisimman tehokkaasti, jotta ylijäävää sahajätettä syntyisi mahdollisimman vähän. Optimaalisen sahaustavan löytämisestä on hyötyä niin ympäristön kannalta taloudellisestikin.
Myös konepajateollisuudessa hävikki on omanlaistaan. Metalli ei vanhene tai pilaannu, mutta hävikkiä syntyy esimerkiksi epäoptimaalisesta raaka-ainekäytöstä tai haastavasta, usein pitkälti räätälöidystä valmistuksesta aiheutuvina virhekappaleina. Jos kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapainossa, voidaan joutua tilanteeseen, jossa tuotetta on valmistettu liikaa joko välivaiheeseen tai valmiiksi asti. Tällöin tuote vie turhaa varastotilaa, ja se saatetaan joutua hävittämään tai myymään halvalla pois vain siksi, että työstö- tai varastotilaa tarvitaan kierrossa paremmin eteneville tuotteille.
Hävikin minimoinnissa apuna toimii tehokas tuotannonsuunnittelujärjestelmä. Järjestelmä auttaa näkemään helpommin ja tarkemmin tuotannon todellisen nykytilan raaka-aineineen, prosesseineen ja lopputuotoksineen. Parannuskohteiden tunnistamisen kautta päästään kiinni valmistusprosessin optimointiin ja sitä kautta hävikin minimointiin.
Tehokas tuotannonsuunnittelu auttaa valmistavaa yritystä löytämään tasapainon kysynnän ja tarjonnan välille. Tuotannonsuunnittelujärjestelmän avulla päästään yhä tarkempiin kysyntäennusteisiin edellisten kausien ja vuosien kysynnän perusteella. Lisäksi valmistusta saadaan virtaviivaistettua tuotantoprosessin parannuksilla, sisältäen esimerkiksi optimoidun raaka-ainekäytön, paremman vaiheistussuunnittelun sekä tehokkaan varastoinnin ja logistiikan.
Monella alalla tärkeää on myös tuotteiden jäljitettävyys, ja esimerkiksi elintarviketeollisuudessa raaka-aineiden alkuperän ilmoittaminen tuotepakkauksessa tuo kilpailuetua. Elintarvikealalla tuotannonsuunnittelu vaikuttaa myös muun muassa oikea-aikaiseen, tehokkaaseen ja raaka-ainetta arvostavaan käsittelyyn, optimaaliseen varastointiketjuun sekä pakkauksenhallintaan.
Esimerkiksi Snellman-konsernin kanssa tekemällämme yhteistyöllä ja päivittäissuunnittelun parannuksilla onnistuimme vähentämään Snellmanin pakkasvarastoa yli 20 %:lla ja päiväyksistä johtuvaa hävikkiä 25 %:lla. Samaan aikaan saimme tarkennettua raaka-ainetarpeiden optimointia prosessin alkupäässä.
Ympäristönäkökulman lisäksi huomionarvoista on myös se, että hävikistä koituu aina myös taloudellista menetystä. Onneksi ekologiset ja ekonomiset edut kulkevat usein samoja latuja samaan suuntaan. Hävikin minimoinnista kiittävät sekä luonto että organisaation talousvastaavat.
Tutustu myös webinaaritallenteeseemme Millaisista elementeistä hyvä tuotannonsuunnittelu koostuu. Tallenteella asiantuntijamme keskittyvät pohtimaan mitä hyvä tuotannonsuunnittelu on ja millaisista elementeistä sitä kannattaa lähteä rakentamaan.
iPES by Pinja - Tuotannonsuunnittelu - ja valmistuksenohjausjärjestelmä
Blogi: APS-järjestelmä maksaa itsensä takaisin - taloudellisesti ja inhimillisesti
Blogi: Milloin Excel ei enää riitä tuotannonsuunnittelun työkaluksi?