Teollisuuden perinteisiä kilpailuvaltteja ovat olleet osaaminen, laatu ja kustannustehokkuus. Digitalisaation ulottuessa yhä syvemmälle myös teollisuuteen, syntyy uusia keinoja menestyä kuten nopeus, ketteryys ja uusien teknologioiden hyödyntäminen. Usein pelin ratkaisee ennen kaikkea kyky johtaa muutoksessa.
Digitalisaation synnyttämien hyötyjen saavuttamiseen tarvitaan vahvaa ja osallistavaa johtamista. Toimintatapojen on uudistuttava ennen teknologian hyötyjen saavuttamista ja mukaan tarvitaan ihmisiä, jotka ovat motivoituneita ja sitoutuneita kehittämiseen. Digitalisaatio vaatii ja samalla myös antaa. Teollisuuden muokkautuvat työtehtävät ovat ihmismielelle yhä mielekkäämpiä ja haastavampia kuin aiemmin.
Kehittämissyklien nopeutuminen kirittää kilpailukykyä
Teollisuudessa digitalisaatio lyhentää organisaation kehittämissykliä, jolloin oivalluksia ja kehittämistoimenpiteitä tapahtuu tiheämmin. Samaan aikaan, kun tämä oppimisen kellotaajuus kasvaa, kasvaa myös yrityksen kilpailukyky. Digitalisaatio mahdollistaa täysin uudella, dataan pohjautuvalla tavalla myös ennusteiden tekemisen sekä paremman suunnittelun, mikä jo itsessään tarkoittaa etumatkaa kilpailukykyvylle.
Teollisuudessa teknologiaratkaisun hankinnan lähtökohtana on usein esimerkiksi kokonaan uuden markkina-aseman tavoittelu, tuotantolinjan hävikin minimoiminen, korkean käyttöasteen tavoittelu tai tuotannon pullonkaulojen purkaminen. Yksinään teknologia ei kuitenkaan yksin riitä ratkaisemaan haasteita ja tuomaan tehokkuutta, sillä ei digitalisaatio ole yksittäinen IT-projekti, johon voi syöksyä teknologia edellä vaan kokonaisvaltaisempi johtamisen muutos.
Esimerkiksi digitoimalla tuotannosta kerättävää dataa reaaliaikaisesti, voidaan saada aikaan tuotannon tehopiikki kun tieto päätöksenteon tueksi on välittömästi saatavilla. Todellinen haaste piilee kuitenkin siinä, miten ja kuinka nopeasti reagoimme kerätyn datan paljastamiin havaintoihin? Digitalisaation mahdollistamat teknologiat tuovat jatkuvan parantamisen osaksi arkipäivää, vapauttavat aikaa luovuudelle ja näiden seurauksena kehittämissyklit nopeutuvat.
Kuten aluksi totesin, lopulta pelin ratkaisee kyky johtaa jatkuvassa muutoksessa. Osallista henkilöstö mukaan kehittämiseen, sillä mahdollisuus olla tiiviimpi osa yrityksen kehittämistä ja kilpailukyvyn parantamista lisää työn merkityksellisyyttä ja henkilöstön sitoutuneisuutta merkittävällä tavalla. Digitaalinen toimintaympäristö on mahdollisuus, jossa monen työrooli voi kehittyä lisäarvoa tuottavaksi, analyyttiseksi ja vaikutusmahdollisuuksia omaavaksi osaksi kokonaisuutta. Kilpailuedun organisaationa saavuttavat vain ne, jotka käyttävät hieman vaivaa ja aikaa toimintatapojen ja johtamisen kehittämiseen järjestelmien käyttöönoton rinnalla. Teollisuuden digitalisaation johtamisessa uudistajan rooliin astuminen onkin siis vaativa, mutta palkitseva tehtävä.
Lue lisää
Lataa opas: 6 vinkkiä tuotannon johtamiseen digitalisaation keinoin
