What if -skenaariot toimivat työkaluna tuotannon erilaisten muutos- ja poikkeustilanteiden käsittelyssä ja niihin liittyvien päätösten tekemisessä. Skenaarioita voidaan hyödyntää esimerkiksi tilanteissa, joissa halutaan nähdä vaikutukset tuotannon kokonaisuudelle, jos:
Nykytuotannossa on valtava määrä muuttuvia tekijöitä, jotka kaikki vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti, laadukkaasti ja resurssitehokkaasti valmistava yritys pystyy tuottamaan tilatut tuotteet. Osa muuttuvista tekijöistä vaihtelee toimialakohtaisesti, mutta tuotannon tehostaminen on kaikille yhteinen tavoite.
Tuotannonsuunnittelun onnistumisen arviointi ei ole eksaktia tiedettä, vaan sitä voidaan tehdä monelta eri kantilta – yrityksen strategisista tavoitteista riippuen. Täydellisyyden tavoittelu on haastavaa, eikä aina järkevääkään.
Tavoitteeksi kannattaa asettaa sellainen realistinen taso, jossa esimerkiksi 90−95 % tuotantotilauksista suunnitellaan automaattisesti järjestelmän luomien suunnitelmien mukaan ja lopuissa 5−10 %:ssa hyödynnetään tuotannonsuunnittelijan ammattitaitoa.
Tarkempaa inhimillistä tulkintaa ja päätöksentekoa vaativissa tapauksissa on hyödyksi erikoistuneen järjestelmän tuoma tuki. Järjestelmä laskee valmiiksi erilaisia vaihtoehtoja, joiden avulla tuotannon tehostaminen on mahdollista ja tuotannonsuunnittelija voi simuloida erilaisia tilanteita sekä jatkomuokata ja hienosäätää parasta vaihtoehtoa edelleen toteutusvalmiiksi suunnitelmaksi asti.
What if -analyysi on tuttu työkalu jo ennen erikoistuneiden tuotannonsuunnittelujärjestelmien aikakautta. Alun perin niitä teki tuotannonsuunnittelija omassa päässään, kun hän yritti miettiä, kuinka tuotannon tehostaminen onnistuu ja millaisia erilaisia käytännön vaihtoehtoja valmistuksella on sekä näiden vaihtoehtojen vaikutuksia muuhun tuotantoon.
Haastavaksi asian tekee se, että huomioitavia muuttujia on paljon. Laitteita ja ihmisresursseja on rajallinen määrä, minkä lisäksi laitteilla on kapasiteettirajoituksia ja ihmisillä kompetenssirajoituksia. Lisäksi on huomioitava muun muassa tuotteiden vaihtelevat toimitusaikavaatimukset, materiaalien saatavuus, vaihtoaika-asetukset ja logistiset mahdollisuudet.
Myöhemmin esimerkiksi ERP-toiminnanohjausjärjestelmät ja Excel-taulukot ovat tuoneet apua ihmismuistin tueksi, kun kaikkia muuttujia ei olekaan tarvinnut säilöä omiin, rajallisiin muistilokeroihin. Ne eivät kuitenkaan mahdollista samanlaista riippuvuuksien ja käytännön rajoitteiden huomioimista kuin erikoistunut tuotannonsuunnittelujärjestelmä. Eri vaihtoehtojen muodostaminen niillä on myös työlästä, ja niistä puuttuu myös tyypillisesti eri suunnitelmien tallennusmahdollisuus.
Erikoistunut APS-järjestelmä sallii käytännössä rajattoman muuttujien vaihtamisen ja testailun, vaihtoehtoisten suunnitelmien muodostamisen sekä näiden suunnitelmien tarkastelun eri näkökulmista.
Tuotannonsuunnittelija voi tehdä päätöksen järjestelmän tarjoamien vaihtoehtojen väliltä perustuen siihen, mikä on yrityksen liiketoiminnan kannalta sillä hetkellä tärkeintä.
Joskus kaikki panokset halutaan laittaa toimitusvarmuuteen, toisinaan avainasiakkaiden asiakastyytyväisyyteen, joskus vaikkapa minimoida tuotannon vaatimat asetusajat. Yhä useammin tavoitteena on myös toimia mahdollisimman resurssitehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.
Avaintavoitteista riippumatta järjestelmän tehtävänä on tuotannon tehostaminen sekä mahdollistaa tuotannonsuunnittelijoille viivytyksetön, faktoihin perustuva päätöksenteko. Siten liiketoimintaa saadaan nostettua astetta lähemmäs täyttä potentiaaliaan.
Blogi: Miksi tuotannonsuunnittelu on tehokkaampaa APS-järjestelmällä kuin ERP:llä tai Excelillä?
Opas: Tuotannonsuunnittelujärjetelmän ostajan opas
Menestystarina: Snellman - ERP:n työvälineisiin ja Excel-taulukoihin perustuvalla, staattisella ja jäykällä tuotannonsuunnittelulla oli vaikea vastata liiketoiminnan haasteisiin