Miten toteutetaan muutos- ja häiriötilanteet kestävä tuotannonsuunnittelu?

Antti Halonen Antti Halonen

Mies tabletti kädessä tuotantolaitoksessaMuutostilanteessa tehdyt päätökset vaikuttavat tuotannonsuunnittelijoiden lisäksi myös lattiatason henkilöstöön, tuotantojohtoon, materiaalihankintoihin, myyntiin, talousosastoon ja lopulta myös yritysjohtoon.

Muutoksen tai häiriötilanteen yllättäessä mitataan valmistavan yrityksen reagointikyky. Pystyykö yritys päivittämään tuotantosuunnitelman ketterästi ja tehokkaasti esimerkiksi laitteen rikkoutuessa, asiakkaan aikataulun tai tilauksen muuttuessa, tai työntekijän sairastuessa? Vai palaako tilannetta ihmetellessä henkilöstön hermot ja vino pino rahaa?

Valmistavan teollisuuden toimintaympäristö on muuttunut dramaattisesti viimeisen vuosikymmenen aikana, eivätkä muutokset osoita hidastumisen merkkejä. Lisäksi tuotantolaitoksissa ratkotaan lyhyen aikajänteen muutostilanteita: asiakkaat ovat tottuneet yhä nopeampiin toimitusaikoihin ja tuotteiden elinkaari on lyhentynyt. Nykyasiakkaat myös odottavat aiempaa yksilöllisempiä ja räätälöidympiä tuotteita.

Nopeasyklisessä ja vaativassa tuotannossa muutoksiin ja niistä seuraavaan tuotannon uudelleensuunnitteluun on syytä suhtautua arkipäiväisesti. Kyse ei ole siitä, päivitetäänkö suunnitelmia, vaan siitä, kuinka se tehdään mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Muutostilanteissa on merkittävää apua järjestelmästä, joka tarjoaa suunnittelijalle automaattisesti uusia toteutusvaihtoehtoja haluttujen lähtötietojen pohjalta. 

Muutos ei ole poikkeustila – se on oletusarvo

Onko tämä teillekin tuttua: tuotantosuunnitelma menee uusiksi, koska

  • kriittisen tärkeä kone hajoaa?
  • asiakastilaus peruuntuu lyhyellä varoitusajalla?
  • työntekijä sairastuu eikä tuuraajaa ole?
  • materiaalitoimitus viivästyy tai jää tulematta?
  • avainasiakkaan kiireellinen tilaus on pakko saada kiilattua jonon kärkeen? 

Muutostilanteessa tehdyt päätökset voivat olla suuruusluokaltaan ja vaikutuksiltaan varsin merkittäviä, joten niiden merkitystä liiketoiminnan kokonaisuudelle ei kannata väheksyä. Ne vaikuttavat tuotannonsuunnittelijoiden lisäksi myös lattiatason henkilöstöön, tuotantojohtoon, materiaalihankintoihin, myyntiin, talousosastoon ja lopulta myös yritysjohtoon.

Ilman digitaalisia työkaluja valmistavan alan yritys seikkailee tyypillisesti itse rakennetussa Excel-viidakossa. Tällöin tulee muutostilanteissa haasteeksi runsas manuaalisen työn määrä, reaaliaikaisen tiedon puute, henkilöriippuvuus, tietojen kopiointi paikasta toiseen ja myös iso savotta päivitetyn suunnitelman luonnissa ja sen viestimisessä suorittaville työntekijöille.

Koska muuttuvia tekijöitä on paljon eikä kaikkia tuotannon käänteitä ole mahdollista tietää ennalta, on tärkeää, että jo alun perin tehdyssä suunnitelmassa on varauduttu muutoksiin. Muutokseen ei kannata suhtautua poikkeustilana vaan oletusarvona. 

Perustuuko suunnittelunne ennusteisiin vai tilauksiin?

Tuotannonsuunnittelu voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan perustuen siihen, tehdäänkö suunnitelmia ennustetun kysynnän vai sisään tulleiden tilausten pohjalta.

Esimerkiksi elintarviketeollisuus toimii vahvasti kysyntäennusteiden pohjalta ja koko toimitusketju on rakennettu tukemaan tätä toimintamallia. Ennustepohjaisessa tuotannossa korostuu myynnin ennustamisen merkitys, koska odotusarvojen osuvuus vaikuttaa merkittävästi koko liiketoiminnan kannattavuuteen.

Tilauspohjaisessa valmistuksessa tuotanto suunnitellaan tiedossa olevan tilauskannan mukaan. Vaikkapa veneen osia valmistetaan tyypillisesti siinä järjestyksessä kuin asiakkaat niitä tilaavat. Loppuasiakasta tottakai kiinnostaa, milloin hän käytännössä saa tilaamansa tuotteen. Tärkeää on siis pystyä ilmoittamaan toimitusaika mahdollisimman tarkasti ja luotettavasti – ja toisaalta pystyä palvelemaan asiakkaita riittävän nopeasti kaikissa tuotantotilanteissa.

Toimialojen ja valmistettavien tuotteiden välillä on siis perustavanlaatuisia eroja, mutta paljon on yhteistäkin. Syyt ja seuraukset voivat vaihdella, mutta tuotannon lisäyksiä, poistoja, muutoksia ja valmistusjärjestyksen vaihdoksia tulee väistämättä kaikille.

Muutoshallinta on sisäänrakennettu osa nykyaikaista tuotannonsuunnittelua.

Siksi muutoshallinta on sisäänrakennettu osa nykyaikaista tuotannonsuunnittelua. Tavoitteena ei varsinaisesti ole muutosten estäminen vaan se, että suunnitelman päivittäminen käy mahdollisimman helposti ja nopeasti.

Hidas päätöksenteko on kallista

Tuotannon uudelleenkalibrointi onnistuu kätevästi, kun suunnittelijan saatavilla on kaikki tarvittava data erilaisten skenaarioiden muodostamista, vertailua ja päätöksentekoa varten. Tässä ovat hyvänä apuna reaaliaikaiset tiedot, selkeät mittarit, graafiset käyttöliittymät sekä visuaalinen esitys vallitsevasta tilanteesta.

Suunnitelman muutos on huomattavasti helpompaa, kun järjestelmä tekee suunnittelijalle yhden tai useampia ehdotuksia lähtötietojen pohjalta ja automaattisesti laskien. Suunnittelijan työmäärää ja kiirettä vähentää merkittävästi se, jos hän voi ottaa kantaa ja muokata valmiiksi tarjottuja vaihtoehtoja sen sijaan että hän aloittaisi uuden suunnitelman luomisen nollista.

Erilaisten ”what if” -skenaarioiden muodostaminen osana päivittäistä tuotannonsuunnittelua auttaakin eri vaihtoehtojen testaamisessa ennen päätöksentekoa. Kun suunnittelija tunnistaa vaihtoehdoista kokonaiskuvan kannalta toimivimman, hän lukitsee sen ja asettaa sen pääsuunnitelmaksi.

Simuloinnin laajemmasta hyödyntämisestä teollisuusyrityksen ennakoivassa toiminnassa voi lukea vaikkapa Aki Mäkimattilan blogista Simulointi on leania ja gembaa. 

Pinjalla osuutemme järjestelmätoimittajan roolissa on varmistaa, että tuotannonsuunnitteluratkaisu on helppokäyttöinen ja visuaalinen ja että se varmistaa ketterän uudelleensuunnittelun tarpeen ilmetessä.

Muutos- ja häiriötilanteissa onkin ennen kaikkea kyse reagointikyvystä. Meidän ei yleensä tarvitse erikseen selittää asiakkaille, miksi nopea ja reaaliaikaiseen dataan perustuva päätös on yritykselle merkittävästi halvempi kuin hidas arvaus. 

Haluatko lisätietoja?

Lataa maksuton Tuotannonsuunnittelujärjestelmän ostajan opas. Oppaan luettuasi tiedät, mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon valittaessa omaan tarpeeseensa sopivaa järjestelmää ja kumppania.

Antti Halonen

Antti Halonen

Teen Pinjalla Senior System Architectin työtä vahvasti asiakasrajapinnassa. Vastaan järjestelmätoimituksista ja pysyn asiakkaan tukena järjestelmän koko elinkaaren ajan, aina alkumäärittelystä ylläpitoon saakka. Vapaa-ajallani seuraan kotona kahden pienen ihmisen edesottamuksia.