Työhyvinvointia uudessa normaalissa

Jaakko Kaski Jaakko Kaski

etätyöAsiantuntijaorganisaation hyvinvoinnista huolehditaan reippaalla esimiestyöllä myös poikkeusolosuhteissa.

Pinjalla työhyvinvoinnin välineitä ovat työkyvyn tukeminen, yhteisöllinen etäliikunta ja nykyaikaiset viestintävälineet.

Pinjalla voidaan tuoreimpien tutkimustulosten mukaan hyvin myös etätöissä. Tämä siitä huolimatta, että etätyön lisääntyminen vaatii myös veronsa vähentyneen yhdessäolon ja joissain tapauksissa heikomman ergonomian vuoksi. Kerromme nyt, miten työvire on pidetty kunnossa muutoksessa.

Oleellista on ymmärtää, ettei hyvinvoinnin johtamisessa voida saavuttaa pikavoittoja. Työhyvinvointia ei paranneta ensisijaisesti kuohuviinilaseja kippistelemällä. Työhyvinvoinnin parantaminen on kuin peruskunnon kehittämistä. Spurttikuntoa voidaan parantaa aika nopeasti, mutta kestävyys riittää maratonille vasta parin vuoden kuluttua.

Esimerkiksi työterveyshuollon ja esimiestyön pitää olla kunnossa, tälle perustalle rakennetaan työhyvinvointia. Henkilöstökyselyjen trendien seuraaminen on ollut tärkeässä osassa jo vuosien ajan. Siihen ei moni alun perin uskonut, mutta numerot ovat näyttäneet parin viime vuoden aikana, että esimerkiksi poissaoloja seuraamalla ja niiden syihin tarttumalla poissaoloja saadaan alas ja työhyvinvointia vastaavasti ylös.

Pinjan Työvire Q3_2020

Pinjalla selvitetään työhyvinvointia säännöllisesti Työvire-kyselyn avulla. Tuoreet syyskuun luvut osoittavat, että 84 prosenttia vastaajista pitää työvirettään erinomaisena tai hyvänä. Luvut ovat linjassa sekä kesäkuun tulosten että koronaa edeltäneiden helmikuun tulosten kanssa.

Painotamme esimiehen vastuuta, emmekä yritä esittää organisaatiota, jossa kaikki esimiesroolit on täysin häivytetty. Pinja on ollut vuosia kohdeyrityksenä Jyväskylän yliopiston HeRMo-tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan joustavaa ja eettistä henkilöstöjohtamista luovissa yrityksissä. Olemme tuntosarvet pystyssä ja parannamme jatkuvasti.

Johtamista tarvitaan asiantuntijaorganisaatiossakin


Jyväskylän yliopiston HeRMo - eettinen henkilöstöjohtaminen luovan toiminnan tukijana suomalaisissa kasvuyrityksissä -tutkimushankkeessa sukellettiin suomalaiseen yrityskulttuuriin haastatteluiden, havainnoinnin ja kyselyiden avulla. Kaija Collin ja Soila Lemmetty toimittivat tutkimuksen pohjalta syntyneen kirjan Siedätystä johtamisallergiaan! Vastuullinen johtajuus itseohjautuvuuden ja luovuuden tukena työelämässä, joka julkaistiin viime syksynä.

Collinin ja Lemmetyn kirjassa avataan tarkemmin muun muassa pinjalaista näkökulmaa esimiestyöhön ja johtamiseen. Henkilöstöjohtaja Johannes Nikula korostaa artikkelinsa yhtenä pääteesinä esimiestyön tärkeyttä myös asiantuntijaorganisaatiossa. Erityisen tärkeää esimiesten johtamistyö on silloin, kun organisaatio on muutoksessa. Koronan synnyttämä maailmanlaajuinen poikkeustila ja siirtyminen etätöihin on muutos, jota ei kirjan kirjoittamishetkellä osattu arvata.

Muutostilanteissa itseohjautuvaksi rakennettu johtajaton asiantuntijaorganisaatio voi olla vaikeuksissa. Voi syntyä sisäisiä konflikteja ja turvattomuudentunnettakin. Johtajuutta ja esimiestyötä tarvitaan etenkin poikkeusaikoina.

Pinjan eri liiketoiminnoissa on matkan varrella kokeiltu monenlaisia johtamismalleja, kuten suuria tiimejä, itsenäisiä ja yrittäjämäisiä yksiköitä ja jopa esimiehettömyyttä. Yrityksen kasvaessa ja painopisteiden muuttuessa kokemus on kuitenkin osoittanut, että asiantuntijatyössä tarvitaan ennen kaikkea lähiesimiehiä itseohjautuvien asiantuntijoiden työarjen tueksi.

Kasvatamme esimiehiä asiantuntijoidemme joukosta. Heille järjestetään perehdytys, joka on tärkeää etenkin alkuvaiheessa, kun kokemusta esimiestyöstä ei ole vielä kertynyt. On koettu toimivaksi, että asiantuntijoiden esimies tuntee alaistensa työkentän ja voi itsekin osallistua asiantuntijatyöhön.

On koettu toimivaksi, että asiantuntijoiden esimies tuntee alaistensa työkentän ja voi itsekin osallistua asiantuntijatyöhön.

Tuottavuutta hyvinvoinnista

Pinjalla harjoitetun pitkäjänteisen hyvinvoinnin johtamisen taustalla on pyrkimys hyvään henkilöstötuottavuuteen. Henkilöstötuottavuuden parantamisen ytimessä on esimiestyö. Toimiva esimiestyö saa työntekijän tuntemaan olonsa turvalliseksi, mikä on työkyvyn perusvaatimus. Osaaminen syntyy työntekijän mahdollisuudesta kehittää itseään jatkuvasti ja motivaatio siitä, että kokee työnsä merkitykselliseksi.

Henkilöstökulut ovat usein asiantuntijaorganisaation suurin yksittäinen menoerä. Toisaalta asiantuntijaorganisaatiossa myös tulos tehdään tietotyöllä, joten työntekijät ovat samalla tuottavuuden tärkein voimavara. Henkilöstötuottavuus on sitä, että hyvinvoivat ja motivoituneet asiantuntijat saavat aikaan tuloksia. Työ on tuottavaa, kun se suuntautuu tavoitteiden kannalta oleelliseen. Siihen päästään, kun henkilöstöasiat ovat kunnossa.

Pinja hyödyntää henkilöstökyselyissään Lapin yliopiston apulaisprofessori Marko Kestin kehittämää QWL-indeksiä. Sen mukaan työntekijöiden fyysinen ja emotionaalinen turvallisuudentunne on työkyvyn määräävin tekijä. Työkykyä ei siis paranneta yksittäisillä tempauksilla, vaan sillä, että tavallinen arki on joka päivä kunnossa ja töihin on mukava tulla.

Liikunnalla ja yhteisöllisellä toiminnalla hyvää virettä

pyöräily

Ennen korona-aikaa monilla Pinjan toimistoilla oli vakiintuneita tapoja yhteisöllisyyden ja työhyvinvoinnin ylläpitoon. Tehtiin esimerkiksi polkupyörä- tai hölkkälenkkejä ja pelattiin viikoittain salibandya tai padelia. Yhteisöllisyyttä olivat myös työpaikan yhteiset lanit ja toimistokohtaisesti jopa oluen paneminen.

Keinoja työhyvinvoinnin rakentamiseen yhteisen liikunnan avulla löytyy nyt etätyöaikanakin. Siinäkin kysytään johtajuutta, että otetaan asia esille, luodaan sille toimivat kehykset ja saadaan porukka innostumaan. Meitä voi sanoa nykyään pyöräilyfirmaksi. Meidän kovimmat tsempparit lähtevät lenkille vaikka sateella, jos näyttää että työkaveri pääsee kilometreissä edelle. Jokainen merkitsee ajonsa itse järjestelmään ja mukana on yli 30 polkijaa. Poljemme erikseen, mutta toisten tulokset kiinnostavat ja niitä seurataan.

Korona-aikana pinjalaisten viikoittaiseen työhyvinvoinnin ylläpitoon kuuluvat pienet asiat, kuten kahvitauot, joiden pitämisestä tietokone ja kännykkä aika ajoin Slack-ohjelman kautta muistuttaa. Pinjan yhteisön käytössä olevassa Slackissa työntekijöiden käytössä on monia kanavia, eikä mikään estä perustamasta lisää. Näin pyritään välttämään etätyössä uhkaavaa irrallisuuden tunnetta ja pitämään yllä työyhteisöllisyyttä. Vapaa-ajalla muutamat tiimit ovat järjestäneet myös peli-iltoja etäyhteyksien avulla.

Työaikana tauoilla on usein videoyhteydellä järjestettäviä kevyempiä etäesityksiä, kuten lyhyitä katsauksia menossa olevista omista projekteista tai ajankohtaisista aiheista. Lisäksi ohjattuja taukojumppia on järjestetty viikoittain. Työergonomia on usein ongelma etätöissä, ja jumpalla pyritään ehkäisemään jumeja.

Jää nähtäväksi, kuinka paljon poikkeusoloissa käyttöön otettuja hyviä käytäntöjä tullaan hyödyntämään tulevaisuudessa. Ainakin yksi asia on varma: työhyvinvointiin panostaminen maksaa itsensä takaisin.

Miten hyvä työhyvinvointi saavutetaan?

  • Työterveyshuollon pitää toimia ja olla kunnossa
  • Säännöllisiä Työvire-kyselyitä pitämällä ja toimintaa kehittämällä
  • Esimiestyön jatkuvalla kehittämisellä
  • Hyvän esimiestyön tärkeys muutostilanteissa
  • Motivoivat työtehtävät

Lue lisää

Työhyvinvointia rakentamassa
Yrityskulttuurin ja johtamisen vaikutus työhyvinvointiin
Pinjan avoimet työpaikat

Jaakko Kaski

Jaakko Kaski

Kirjoittaja toimii Pinjan digitaalisen liiketoiminnan henkilöstöjohtajana, muutaman liiketoiminta-alueen HR business partnerina sekä esimiestiiminsä esimiehenä.