Digitalisaatioasteen kasvaessa kunnossapito on yhä olennaisempi osa tuotantoresurssien elinkaaren hallintaa. Vuosien mittaan karttuvan kunnossapitodatan ja siitä seuraavan viisastumisen myötä työ painottuu yhä enemmän korjaavan kunnossapidon sijasta seurantaan, valvontaan ja ennakoivaan kunnossapitoon.
Monissa yrityksessä ollaankin ottamassa askeleita kohti älykästä ja ennustavaa kunnossapitoa. Kunnossapitojärjestelmään kertyneen historiatiedon, ennakoivaa kunnossapitoa tukevien ennakkohuoltosuunnitelmien tai vaikkapa tuotantotiloissa tehtyjen aistihavaintojen rinnalle kaivataan kuitenkin lisää dataa, jonka avulla kasvattaa kunnossapidon ennakoitavuutta ja ennustettavuutta. Avuksi tehtävään voidaan valjastaa esimerkiksi online- tai offline-kunnonvalvonta sekä sen tuottama mittaustieto.
Kunnonvalvonta tuo ennakoitavuutta ja ennustettavuutta toimintaan
Kunnonvalvonnasta puhuttaessa tarkoitetaan useimmiten laitteiden normaaleissa käyntiolosuhteissa tehtäviä mittauksia ilman, että laitteita pysäytetään. Käytännössä kunnonvalvonta onkin pyörivien laitteiden mekaanisen kunnon valvontaa.
Automaattisen kunnonvalvonnan avulla erilaisia suureita, kuten laitteiden ja koneiden värähtelyarvoja, lämpötiloja tai voiteluaineanalyysejä voidaan seurata tarkasti ja säännönmukaisesti. Poikkeukset datassa voivat kertoa tärkeää tietoa ongelmista jo kauan ennen kuin vikaantuminen aiheuttaa varsinaisia ongelmia. Esimerkiksi laakereiden kunnon heikkeneminen on nähtävissä mittauksissa jopa kuukausia ennen kuin niiden vaihto on todellisuudessa tarpeellista. Tällainen tieto auttaa seisakkisuunnittelua pitkälle tulevaisuuteen.
→ Lue lisää: Olvi valmistautuu tulevaan tehostamalla tuotantotekniikkaa Pinjan avulla
Kunnonvalvonnan tuottaman tiedon avulla kunnossapidon suunnitelmallisuutta voidaan siis kasvattaa huomattavasti. Luotettavan datan ja oikein tehtyjen tulkintojen ansiosta voidaan välttää osa suunnittelemattomista pysähdyksistä, kun koneiden ja laitteen huolto osataan ajoittaa esimerkiksi jo tiedossa olevan huoltoseisakin yhteyteen.
Pitkällä aikatähtäimellä kunnonvalvonta tuottaa hyötyä laitteiden kunnon parantuessa ja niiden eliniän pidentyessä. Liiketoimintaan lisääntynyt suunnitelmallisuus tuo säästöjä esimerkiksi sujuvamman tuotannon sekä suunnittelemattomista pysähdyksistä aiheutuneiden kustannusten vähentymisen kautta.
Tilannekuva yhdistämällä saavutetaan merkittävää etua
Kunnossapidon kehittämisen trendi tuntuisi olevan siirtymässä keskitetyistä yhden järjestelmän ratkaisuista hajautettuihin, keskenään yhteydessä oleviin järjestelmiin. Usein kunnossapidon kannalta olennainen data on pirstoutunut yrityksen eri järjestelmien välille, jolloin toiminnan kannalta merkityksellinen tieto saattaa sijaita useassa eri paikassa tai formaatissa. Järjestelmien integroitavuus ja erilaiset BI-ratkaisut ovat mahdollistaneet sen, että tiedolla johtaminen tulee osaksi yritysten arkea nopealla syklillä, myös kunnossapito-organisaatioissa.
Kunnossapidon toiminnanohjausjärjestelmän rooli on ohjata, mitata ja johtaa kunnossapito-organisaation tekemistä. Järjestelmän kautta kulkevat esimerkiksi työnsuunnittelu ja -ohjaus sekä isot kehityssuunnitelmat. Järjestelmään on tyypillisesti kertynyt paljon historiatietoa perustuen vuosien saatossa tehtyihin manuaalisiin kirjauksiin työntekijöiden raportoidessa kentältä vikatilanteista, korjaussuunnitelmista sekä tehdyistä toimenpiteistä.
Kunnonvalvontajärjestelmä puolestaan tarjoilee laitteiden reaaliaikaisen tilannekuvan. Sen avulla voidaan seurata mitä tapahtuu juuri nyt. Järjestelmään kertyy tyypillisesti paljon mittausdataa, kun automaattinen valvonta valvoo seurannan piiriin liitettyjä laitteita jatkuvasti. Haasteeksi voikin muodostua suuren datamäärän hallinta, ainakin tilanteissa, joissa sen hyödyntämiseksi ei ole tehty riittävää suunnitelmaa. Kunnonvalvontajärjestelmään kertyneen datan kehitys- ja käyttöpotentiaali kunnossapidon kehittämiseksi on kuitenkin merkittävä.
Asiakkaidemme keskuudessa hyväksi tavaksi on osoittautunut kunnonvalvontajärjestelmästä saatujen hälytysten ohjaaminen kunnossapitojärjestelmään, jossa varsinainen työnsuunnittelu tapahtuu. Näin molempien järjestelmien ominaisuudet pääsevät oikeuksiinsa parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla vältytään tilanteelta, jossa kunnossapitojärjestelmään syötetään dataa tarpeettoman paljon tai sen kautta yritetään hoitaa töitä turhan laajalla otannalla.
Lue lisää:
Blogi: Kolme keinoa kunnossapidon kustannusseurannan tarkentamiseen
Opas: Kuusi tärkeää kunnossapidon mittaria
Teollisuuden kunnossapito - mitä, miten ja miksi?
