Tuotannon mittarointi eri näkökulmista on useissa valmistavan teollisuuden yrityksissä jo tuttua arkipäivää, mutta kunnossapidon tai etenkään siihen liittyvän työnsuunnittelun mittaaminen ei niinkään. Seurannalla ja mittaamisella voidaan kuitenkin varmistaa, että työnsuunnittelu palvelee tarkoitustaan, eli tehostaa varsinaisten kunnossapitotöiden hoitamista ja lyhentää siten kunnossapitotöiden aikaista tuotannon seisokkiaikaa. Suunnittelulla on kuitenkin myös monia muita positiivisia vaikutuksia.
Miksi kunnossapidon työnsuunnittelun mittarointi kannattaa?
Lyhyt vastaus miksi-kysymykseen on se, että mittarointi auttaa tekemään näkyväksi, mikä kunnossapidon työnsuunnittelussa toimii hyvin ja mikä vaatii vielä kehitystä. Mittarointi auttaa myös keskittämään parannustoimet tehokkaasti oikeisiin asioihin. Aivan kaikkea ei välttämättä pysty tai edes kannata sisällyttää työnsuunnittelun piiriin.
Kunnossapidon työnsuunnittelulla tarkoitetaan lyhyesti sanoen sitä, että yritys suunnittelee ennalta tehtävät kunnossapitotyöt, priorisoi ne ja varmistaa, että oikeat henkilöresurssit, materiaalit ja työkalut ovat saatavilla oikea-aikaisesti. Usein se on taloudellisesti ja ajankäytöllisesti kannattavaa monestakin eri syystä: sillä voidaan lyhennetään töiden suoritusaikaa (jo yksittäisellä suorituskerralla mutta etenkin toiston kasvaessa), optimoida resurssien käyttöastetta ja lyhentää tuotantoseisokin kokonaiskestoa. Joskus jokin työ voi myös olla yksinkertaisesti niin monitahoinen ja vaativa, että suunnittelua tarvitaan, jotta tiedetään, mitä ylipäätään tehdään ja miten.
Karkeana arviona voidaan sanoa, että jos organisaatiossa on vähintään kymmenen kunnossapidon työntekijää, yksi työntekijöistä kannattaa usein jo irrottaa kokopäiväisesti työnsuunnittelijan tehtävään. Pienemmällä henkilöstömäärällä työnsuunnittelijan toimi voi olla osa-aikainen, mutta tällöinkin suunnittelu ja suorittava työ kannattaa erottaa selkeästi toisistaan. Työnsuunnittelu vaatii oman aikansa ja keskittymisensä, ja ollakseen tehokasta sen on oltava myös systemaattista ja pitkäjänteistä.
→ Haluatko lisätietoa kunnossapidon työnsuunnittelusta? Lataa tästä webinaaritallenne
Toinen taloudellinen etu on se, että kunnossapidon kustannuksia pystytään ennakoimaan sitä paremmin, mitä suurempi määrä työsuorituksista, alihankintatarpeista, materiaaleista ja työkaluista kuuluu ennakkosuunnittelun piiriin. Ennakointi tuo etua muun muassa siksi, että tällöin pystytään miettimään hankintoja pidemmällä aikavälillä ja myös kilpailuttamaan ne halutuilta osin, sekä tasapainottamaan oman työn ja alihankinnan suhdetta.
Taloudellisten näkökulmien ohella ei kannata väheksyä myöskään huolellisen työnsuunnittelun tuomia turvallisuushyötyjä, tilanteen mukaan joustavaa ja systemaattista toimintamallia sekä henkilöstön työviihtyvyyttä. On asentajillekin huomattavasti miellyttävämpää pitää tauot selkeästi taukoina, ja muina aikoina työskennellä selvin sävelin, ilman ylimääräistä odottelua ja ihmettelyä. Myös alihankkijoiden ohjeistaminen käy helpommin, kun heidän työosuutensa on suunniteltu huolella ennalta.
Miten kunnossapidon työnsuunnittelua kannattaa mittaroida?
Koska mittaroinnin tulisi aina perustua yrityksen yksilölliseen, ylätason strategiaan, myös mittarivalinnat ovat pitkälti organisaatiokohtaiset. Asiaan vaikuttavat osaltaan myös muun muassa yrityksen koko, toimiala ja kilpailutilanne.
Yleisellä tasolla voidaan kuitenkin sanoa, että kunnossapidon työnsuunnittelun mittarointi kannattaa kohdistaa samoihin asioihin, joihin sillä jo määritelmällisesti tähdätään. Ylempänä totesimme, että kunnossapidon työnsuunnittelussa ”yritys suunnittelee ennalta tehtävät kunnossapitotyöt, priorisoi ne ja varmistaa, että oikeat henkilöresurssit, materiaalit ja työkalut ovat saatavilla oikea-aikaisesti”.
Keskeisiä, yrityksen tavoitteita tehokkaasti tukevia mittareita voi siis löytyä muun muassa siitä,
- kuinka suuren osan kunnossapidon töistä työnsuunnittelu kattaa
- kuinka suurelle osalle töistä on merkitty prioriteetti
- kuinka suurelle osalle töistä on merkitty tarvittavat materiaalit
- kuinka suurella osalla laitteista on varaosalista kunnossa järjestelmässä
- mikä resurssien käyttöaste on
- kuinka hyvin aikataulut pitävät paikkansa (esim. viikkosuunnitelma vs. toteuma)
- kuinka hyvin työn suunniteltu kesto vs. toteuma vastaavat toisiaan
- kuinka hyvin suunniteltu kustannus vs. toteuma vastaavat toisiaan.
Omalle yritykselle sopivien mittarien asettamisessa ovat hyväksi hyödyksi muun muassa asiantuntevat kumppanit, alan kirjallisuus sekä toimialaa koskevat standardit. Hyvä yleissääntö on ottaa mieluummin ensin käyttöön pienempi määrä selkeitä mittareita kuin suurempi määrä löyhästi määriteltyjä. Näin myös mittaroinnin tulokset ovat selkeämmät ja luotettavammat ja palvelevat siten isoa tavoitekuvaa: tehokasta ja joustavaa kunnossapitoa sekä sitä kautta yrityksen menestyksekästä tuotantoa ja liiketoimintaa.
Haluatko kuulla aiheesta lisää?
Olemme julkaisseet webinaaritallenteen "Kunnossapidon työnsuunnittelun kehittäminen", jossa syvennytään kunnossapidon työnsuunnittelun vaiheisiin sekä tulosten mittaamiseen. Webinaaritallenteessa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin:
- Miksi kunnossapidon työnsuunnitteluun kannattaa panostaa ja millaisia hyötyjä sen avulla voi saavuttaa?
- Millaisista elementeistä työnsuunnittelu muodostuu?
- Miten työnsuunnittelua voi ja kannattaa mitata?
- Mitkä ovat kokemuksemme mukaan suurimmat haasteet työnsuunnittelun aloittamisessa ja miten päästä niistä yli?
Blogi: Kunnossapidon työnsuunnittelu etenee minimisuunnitelmista kokonaisuuteen
Teollisuuden kunnossapito - Kohti huippusuorituskykyistä teollisuuden kunnossapitoa
Opas: Kuusi tärkeää kunnossapidon mittaria
Tapsa Nylander
Toimin Pinjalla asiakkuuspäällikkönä ja kunnossapidon asiantuntijana. Vastaan projektipäällikkönä Novi-kunnossapitojärjejestelmän toimituksista sekä teen kunnossapidon konsultointia. Vapaa-aikaa vietän lasten musiikkiharrastusten ja kirjojen parissa.
Takaisin kaikkiin blogeihi
Aihealueet
- Pinja Career (74)
- Tuotannon kehittäminen (68)
- Business Intelligence (56)
- Kunnossapidon kehittäminen (44)
- Ohjelmistokehitys (44)
- Teollisuuden digitalisaatio (31)
- Digitaalinen liiketoiminta (29)
- Vastuullisuus (28)
- Kiertotalous ja luonnonvarat (27)
- Lean (25)
- Verkkokauppa (22)
- ICT-palvelut (21)
- Digitaalinen yhteiskunta (20)
- Toimitusketjun hallinta (19)
- Toiminnanohjaus (18)
- Metsäteollisuuden toiminnanohjaus (13)
- Teollisuuden uudistaminen (13)
- Terveys- ja hyvinvointiteknologia (10)
- Tekoäly ja koneoppiminen (5)