Luotettava ja ajantasainen kunnossapitodata on kunnossapito-organisaation tekemisen ja toiminnan selkäranka. Dataa hyödynnetään päivittäisessä työskentelyssä, jotta suunnitellut työtehtävät on mahdollista toteuttaa sekä tehokkaasti että laadukkaasti. Kertynyttä historiatietoa käytetään myös pidemmän aikavälin suunnittelussa.
Ajan mittaan laadukas kunnossapitodata auttaa pääsemään käsiksi esimerkiksi laitteiden elinkaarikustannuksiin ja laadukkaan datan avulla voidaan vaikuttaa yrityksen investointipäätöksiin. Laadukas data mahdollistaa entistä tarkemman kokonaiskuvan kunnossapidon toiminnoista.
Miksi kunnossapitodata?
Kunnossapitodatasta puhuttaessa tarkoitetaan useimmiten päivittäisestä kunnossapidosta kertyvää tietoa, kuten henkilöstön kunnossapitojärjestelmään kirjaamia merkintöjä koneiden vioista, korjauksista ja huolloista.
Organisaatiot, joissa kunnossapitodata on laadukasta ja kirjauksia on riittävästi, pärjäävät useimmiten kilpailijoita paremmin kunnossapidon päivittäisessä tekemisessä sekä kehittämisessä.
Tämän lisäksi kunnossapitodatalla tarkoitetaan kunnossapitojärjestelmän teknistä tietosisältöä, joka tukee päivittäisiä toimintoja operaattoritasolta kunnossapitoinsinööreihin sekä teknistä rakennetta, jonka päälle kunnossapitojärjestelmän toiminnot rakentuvat. Teknisellä rakenteella tarkoitetaan järjestelmän laitehierarkiaa, jolla tuotantolaitosta kuvataan. Tekniseen tietosisältöön lukeutuu esimerkiksi tuotantolaitteiden varaosatiedot/-nimikkeet ja kunnossapidon ennakkohuoltosuunnitelmat, sekä laitetoimittajien tekniset dokumentit, kuten piirustukset ja osaluettelot.
Harmillisen usein datan, sekä kunnossapidosta kertyvän että teknisen tiedon, laatu tai määrä ovat kuitenkin puutteellisia. Tyypillisesti kirjauksia ei tehdä riittävän usein tai niiden laatu on heikko. Toisaalta myös oleellista teknistä tietoa voi puuttua tai tieto voi olla vanhentunutta. Virheet ja puutteet datassa vaikuttavat toimintaan haitallisesti, jos esimerkiksi tiedon laatu ja paikkansapitävyys joudutaan kyseenalaistamaan toistuvasti. Samalla hukataan sekä aikaa että kunnossapidon henkilöresursseja. Pahimmillaan puutteet voivat heijastua päätöksentekoon yrityksen johtoportaissa.
Kunnossapitojärjestelmään kertyneeseen tietoon voidaan luottaa, kun käyttöaste on korkea ja raportointi kattavaa. Tekniset tiedot on pidettävä ajan tasalla ja järjestelmällä tulee olla vastuullinen pääkäyttäjä. Tämä edellyttää, että järjestelmä on toiminnan keskiössä ja sen käyttö on hyvällä tasolla henkilöstön parissa. Tämän varmistaminen on aina johdon tehtävä.
Mitä on laadukas kunnossapitodata?
Laadukkaan teknisen kunnossapitodatan määritelmänä pidetään usein sitä, että käytettävästä järjestelmästä löytyvät vähintäänkin kunnossapitotoimintoja tukeva laitehierarkia, ennakkohuolto-ohjelmat sekä varaosatiedot, ja että nämä tiedot ovat ajantasaisia ja riittävän tarkkoja.
Kunnossapidon maturiteetin kasvaessa laadukas kunnossapitodata tarkoittaa myös onnistunutta dokumenttien hallintaa. Näin varmistetaan, että työhön tarvittavat laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeet, piirustukset ja osaluettelot sekä muu tarvittava dokumentaatio ovat löydettävissä ja käytettävissä. Tämä tukee työnsuunnittelua, mikä puolestaan edesauttaa sitä, että työt hoituvat ajallaan, kustannukset säilyvät suunnitellussa budjetissa ja työt voidaan suorittaa mahdollisimman turvallisesti.
→ Lue lisää: Kunnossapidon työnsuunnittelu etenee minimisuunnitelmista kokonaisuuteen
Edistynyt kunnossapitodata pitää usein sisällään myös laitteiden kriittisyysluokittelun. Luokittelu auttaa ymmärtämään yksittäisten laitteiden kriittisyyden koko tuotantolaitoksen toiminnalle sekä priorisoimaan toimia tarpeen niin vaatiessa. Tietoa voidaan hyödyntää myös resurssisuunnittelussa, jolloin esimerkiksi ennakkohuolto-ohjelmien painotuksia, kuten tarkastusvälejä, voidaan hioa tarpeen mukaan. Hyödyt ovat ilmeisiä myös vikatilanteissa, joissa tehtävien aikaikkunan määrittäminen voi olla kriittistä.
Kuinka parantaa olemassa olevan kunnossapitodatan laatua?
Kunnossapitodatan siirto uuteen järjestelmään tai sen läpikäynti vanhassa järjestelmässä voi tuntua järisyttävän suurelta työltä. Tietoa kyllä löytyy, mutta sen validointi on vaikeaa ja aikaa vievää. Mistä tietää mikä on tärkeää tai onko datassa puutteita tai epäjohdonmukaisuuksia? Entä jos puutteita löytyy, kuinka varmistaa aikaintensiivisen projektin loppuun saattaminen?
Työn voi tehdä itse tai siihen voi pyytää kumppanin apua. Osaavan kumppanin kanssa työskennellessä omat resurssit voi keskittää sinne, missä henkilökuntaa tarvitaan eniten; päivittäisen kunnossapitotoiminnan pyörittämiseen. Kumppanin vastuulla on varmistaa, että asiakas voi käyttää järjestelmää mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti.
Olemme verkostoituneet kumppanimme Niko Jokela Consultingin kanssa. Niko Jokela Consulting on kansainvälisesti toimiva konsulttiyritys, jonka asiakkaita ovat erityisesti prosessiteollisuus ulkomailla ja Suomessa. Yrityksen erityisosaamista on CMMS-tietosisältöjen luonti, hallinta ja kehittäminen.
Yhdessä toimiessamme tavoitteemme on helpottaa ja mahdollistaa asiakkaillemme kunnossapitojärjestelmän entistä tehokkaampi ja mutkattomampi käyttö. Tarjoamme apua esimerkiksi teknisen datan keräämiseen ja luomiseen sekä struktuurin rakentamiseen.
Uusi datatoimitus tai olemassa olevan datan kehittäminen voi pitää sisällään esimerkiksi:
- Teknisen hierarkian rakentamisen
- Laitteiden kriittisyysluokittelun (prosessikriittisyysanalyysi)
- Ennakkohuolto-ohjelman luomisen
- Varaosien linkityksen
- Laitekorttien teon sekä linkitykset
- Teknisten dokumenttien linkitykset
- Kokonaisvaltaisen projektinhoidon
Tekstin asiantuntijana on toiminut kunnossapidon konsultti Niko Jokela.
Kiinnostaako kunnossapitodatan kehittäminen?
Lue lisää:
Blogi: Miten kunnossapidon datasta jalostetaan lisäarvoa liiketoimintaan ja päätöksentekoon?Blogi: Kunnonvalvonta on osa nykyaikaista teollisuuden kunnossapitoa
Teollisuuden kunnossapito - mitä, miten ja miksi?
