Ajatus digitaalisista kaksosista, eli elävän tai elottoman tosimaailman kokonaisuuden yksityiskohtaisista virtuaalisista kopioista, on vuosikymmeniä vanha. Suomessa ne ovat aloittaneet maihinnousunsa vasta hiljattain, ja suuresta kiinnostuksesta huolimatta ottavat valmistavassa teollisuudessakin käytännössä vasta ensi askeleitaan.
Suunta on kuitenkin selvä: digitaalisia kaksosia käytetään tulevaisuudessa yhä enemmän tuotannonsuunnittelun ja -optimoinnin apuna. Digitaalisen kaksosen rakentaminen ei kuitenkaan ole suoraviivainen prosessi. Kuten muitakin liiketoiminnan hankintoja, myös digitaalisen kaksosen hankintaa kannattaa pohtia rationaalisesti takaisinmaksuajan kautta: missä ajassa hankintaan kiinnitetty pääoma on tienattu takaisin? Myös takaisinmaksu voi ottaa monenlaisia muotoja: saavutettuja säästöjä, nopeampia läpimenoaikoja, korkeampi tuottavuus tai tuotannon tyhjäkäynnin ja pullonkaulojen purkaminen. Useimmiten se tulee näiden yhdistelmänä.
Näin lasket hyötypotentiaalin omassa organisaatiossa
Digitaalisen kaksosen hyötypotentiaalin laskemisessa voidaan käyttää apuna kysymyslistaa, jolla kartoitetaan, missä kaikessa tuotannolla on tehostamisen varaa.
- Paljonko tuotannon laitekannassa on pullonkauloja – tai toisaalta tyhjäkäyntiä?
- Paljonko tuotannonsuunnittelijoilta ja työnjohdolta kuluu aikaa eri tuotantovaihtoehtojen selvittämiseen ja vertailuun?
- Kuinka paljon töitä joudutaan tilaamaan ylihintaan ylitöinä tai alihankintana?
- Paljonko aikaa kuluu uusien laitehankintojen pohtimiseen, vertailuun ja päätöksentekoon?
- Paljonko kunnossapidon ennakoitavuudella voisi voittaa – onko tuotannossa yllättäviä konerikkoja ja ennakoimattomia seisokkeja?
- Onko tuotannossa muita kipupisteitä, joita voisi helpottaa nopealla datapohjaisella päätöksenteolla?
- Paljonko ennakoinnissa ja testauksessa voisi olla uutta voitettavaa?
- Mitkä ovat organisaation jälkimarkkinointikulut?
- Kuinka paljon perehdytys- ja koulutustoiminnoissa olisi tehostamisen varaa ja paljonko säästöä saataisiin sillä, että perehdytettävä voi harjoitella oikean tuotantolaitoksen kaksoiskappaleella?
- Digitaalinen kaksonen mahdollistaa ääripitkälle viedyn simuloinnin ja optimoinnin. Voisiko tälle potentiaalille laskea jonkinlaisen euromääräisen arvon?
Askeleet kohti digitaalista kaksosta voivat olla tietoisia tai tiedostamattomia
Digitaalinen kaksonen on useimmille organisaatioille kestävyyslaji, ei pikamatka. Moni yllättyy positiivisesti kuullessaan, että itse asiassa kaikki tuotannon sujuvoittamiseksi mietityt asiat, ylös kirjatut ajatukset ja sen eteen tehnyt toimet auttavat prosessissa eteenpäin – olivatpa ne sitten tietoisesti digikaksosiin tähtääviä tai eivät.
Jos organisaatiossanne on tehty seuraavia toimenpiteitä tai suunnittelette niitä, suunta on jo oikea:
- tuotantotilojen, prosessien, roolien ja materiaalinkäytön mallinnukset
- tuotannon datan järjestelmällinen keruu ja laadunvalvonta
- logistiikan optimointi hankinnoista tuotantotiloihin ja aina lähettämön oville ja asiakkaalle saakka
- tulevaisuuden ennakointi ja skenaarioiden pohdinta tuotannon eri osa-alueita koskien
- valmiustoimet teollisen internetin käytännön toteutuksen suuntaan
- edellä mainittujen asioiden yhä pienempiin yksityiskohtiin menevä mallinnus.
Olipa tuotannon digitaalinen kaksonen jo kirjattuna yrityksen taktisiin toimiin tai ei, laskelmia kannattaa joka tapauksessa jollain tasolla tehdä. Kerralla tuskin tulee valmista – laskelmissa päästään tyypillisesti ensin ylätasolle ja tarkennuksia tehdään ajan mittaan. Kun tarkkuustaso ja laskelmien luotettavuus paranee, tullaan lähemmäs toteutuspäätöstä.
Haluatko tietää lisää?
Olemme koonneet yleisimmistä digitaalisiin kaksosiin liittyvistä kysymyksistä myös kokonaisen oppaan. Jos haluat lukea lisää siitä, mikä digitaalinen kaksonen tarkalleen ottaen on, miksi sellaista kannattaisi tavoitella ja millaisille organisaatioille ne on tarkoitettu, lataa ilmainen oppaamme Digitaalinen kaksonen teollisuudessa – mitä, miksi ja kenelle.
Lue lisää
Simulointi: Skenaarioiden luonti ja niiden merkitys on kasvussa
Simulointi on leania ja gembaa
Menestystarina: Wärtsilä - simuloinnista on meille hyvä apu tuotantomuutosten suunnittelussa
