Kun teollisuuden organisaatio tekee päätöksen alkaa seurata kunnossapitonsa tilaa systemaattisesti ja kehittää sitä vahvemmin koko liiketoimintaa tukevaksi toiminnoksi, eteen tulee nopeasti konkreettisten mittarien valinta. Mitä haluamme ja mitä voimme mittaroida? Mitä tavoitteita kohti haluamme niiden meitä vievän? Ja ennen kaikkea – miten kehitysaskeleet tukevat organisaation strategiaa?
Kunnossapidon onnistuminen on koko organisaation asia, ja se vaatii panostusta kaikilta sidosryhmiltä. Siksi kaikilla osallisilla on myös oltava pääsy ajantasaiseen, omaa työtehtäväänsä ja vaikutusmahdollisuuksiaan koskevaan dataan. Voidakseen hoitaa osuutensa heidän on tiedettävä, mikä nykytilanne on, mitä kohti pyritään ja millä keinoin maaliviiva voidaan ylittää.
Kolme keskeistä sidosryhmää, joita asia valmistavan alan yrityksissä koskettaa, ovat johto, kunnossapidon henkilöstö ja kehitys.
Johto asettaa kunnossapidon tavoitteet
Johdon keskeinen asema kunnossapidon kehittämisessä perustuu siihen, että kunnossapidolle asetettavat tavoitteet juontavat juurensa yrityksen strategiasta. Johdon panostus luo kuvaa kunnossapitotyön tärkeydestä, määrää pohjan resursseille ja parhaimmillaan motivoi koko henkilöstöä edistämään kunnossapidollisia tavoitteita.
Johdon mittareissa keskeisiä ovat kustannuksiin liittyvät indikaattorit, käyttöasteen kokonaiskuva sekä laitteiston tekninen käytettävyys. Johdolle on tärkeää nähdä tilanteen kokonaiskuva ja tarkentaa sitä halutulle tasolle esimerkiksi linjastokohtaisesti. Kunnossapidon status on myös merkittävällä tavalla liitoksissa investointeihin, joka on aina johtoa kiinnostava asia.
Kunnossapito vastaa päivittäisestä onnistumisesta
Käytännön kunnossapitotyötä tekevän henkilöstön mittarien on mentävä tarkemmalle tasolle, ja niiden on ohjattava niin kuukausittaista, viikottaista kuin päivittäistäkin työtä strategian ja tavoitteiden mukaiseen suuntaan. Mittarien tehtävänä on tehdä tilannekuva läpinäkyväksi ja auttaa suunnittelemaan työtä eteenpäin niin lyhyellä kuin pidemmälläkin jänteellä. Siksi mittareita on tyypillisesti myös lukumääräisesti enemmän kuin johdolle.
Kunnossapidon mittareista keskeisiä ovat esimerkiksi laskennalliset tunnusluvut (keskimääräinen vikaantumisväli, keskimääräinen seisokkiaika, keskimääräinen odotusaika jne.), korjausvelka sekä kunnossapidon suunnitelmallisuusaste. Lisäksi on syytä seurata kustannuksia verrattain eritellyllä tasolla.
Kehitys analysoi toimintaa ja seuraa muutosta
Kehitystyöhön nimetty henkilöstö seuraa osittain samoja mittareita kuin kunnossapidon henkilöstö, mutta hieman eri näkövinkkelistä. Kehitystyötä ajavan henkilöstön on pureuduttava vielä syvemmälle juurisyihin ja seurattava erityisen systemaattisesti muutostrendien suuntaa. Tässä hyvänä tukena ovat myös yhdessä sovitut käytänteet viikottaisista läpikäynneistä vastuutusasioihin sekä huoltosuunnitelmien ja prosessien kehittämisestä tarkastelutaajuuden tihentämiseen.
Kehityksen keskeisiin mittareihin lukeutuvat muun muassa laskennalliset tunnusluvut, TOP10-vikaluokittelut ja eritellyt kustannukset. Lisäksi voidaan seurata esimerkiksi ennakkohuoltojen toteumaa, työn suunnittelun onnistumista sekä varastoraportteja.
Huomionarvoista on, että vaikka mittarien seuranta on vastuutettu tietyille tahoille, viisarien liikkeet riippuvat merkittävästi myös kellokoneiston muista osista. Mittarien pohjana käytettävä tieto ei myöskään tule yksinomaa kunnossapitojärjestelmästä vaan merkittäviltä osin myös muualta, esimerkiksi tuotannosta ja seurantajärjestelmistä.
Niin kunnossapidon mittarointi kuin sen kehittäminenkin ovat ennen kaikkea yhteistyötä. Parhaimmillaan mittareita seuraavat organisaatiotasot saavat tarvitsemansa tiedot kattavasti koko organisaatiolta, ja myös tekevät kehitystyön tuloksia vastavuoroisesti näkyväksi muille. Näin kehitystyö on kaikille motivoivaa.
Haluatko kuulla lisää?
Supersuositussa Sitä saat, mitä mittaat - kunnossapidon mittarit yrityksen kasvun tukena -webinaarissa keskustelimme kunnossapidon yleisimmistä KPI-mittareista sekä siitä, kuinka yritystasolla määritelty strategia on mahdollista jalkauttaa kunnossapidolle niin, että päivittäinen toiminta tukee tavoitteiden saavuttamista.
Lue lisää:
Blogi: Mitä tiedolla johtaminen tarkoittaa kunnossapidossa?
Blogi: Budjetointi kunnossapidon kehittämisen työvälineenä
Novi by Pinja -kunnossapitojärjestelmä teollisuuden tarpeisiin
Teollisuuden kunnossapito - mitä, miten ja miksi?
