Hyvässä ohjelmistokumppanuudessa on paljon samaa hyvän parisuhteen kanssa. Parhaimmillaan asiat sujuvat molemmin puolin joustavasti, henkilökemiat toimivat ja kumppanit ymmärtävät toisiaan parhaimmillaan puolesta sanasta. Onnellista suhdetta kuvastaa usein myös avoin ilmapiiri – yhteiselo on vapautunutta ja läpinäkyvää, jolloin se kestää myös ajoittaiset paineet ja karikot.
Kuten ihmissuhteissakin, myös ohjelmistokehityskumppanuudessa sukset menevät kuitenkin joskus ristiin. Jos tilanne ei ole kohtuullisin toimin korjattavissa eikä tunnelin päässä kajastele valoa, on hyvä nostaa kissa rohkeasti pöydälle, todeta tilanne niin kuin se on, ja ottaa rauhalliset mutta määrätietoiset askeleet kumppaninvaihtoa kohti.
Mitä ohjelmistokehityskumppanilta on lupa odottaa?
Oman kokemuksemme mukaan tyypillisimpiä syitä kumppaninvaihtoon ohjelmistokehityksessä ovat läpinäkyvyyden puute, joustamattomuus, resurssien tai osaamisen riittämättömyys ja joskus jopa suoranainen välinpitämättömyys. Koska ohjelmistokehitys on elimellisen tärkeä osa nykyaikaista liiketoimintaa, lähes toimialasta riippumatta, asiakasyrityksellä on oikeus vaatia kumppaniltaan parempaa.
Osaaminen ja resurssit: Uutta ohjelmistokehityskumppania haetaan usein esimerkiksi siksi, että nykyisellä kumppanilla – tai toisaalta yrityksen omalla henkilöstöllä – loppuvat resurssit kesken tai ne eivät vastaa käsillä olevaa tarvetta. Uusi kumppani kannattaa valita siten, että resurssit ja osaaminen palvelevat omaa yritystä paitsi juuri nyt, myös pidemmällä tähtäimellä – joustaen ja tehokkaasti skaalautuen.
Joustavuus: Kumppanuus punnitaan kenties tehokkaimmin tiukassa tilanteessa. Joustava kumppani tekee parhaansa paineistetussakin tilanteessa ja pystyy päättämään tarvittavista toimista myös oma-aloitteisesti etenkin pitkissä, luottamuksellisissa asiakassuhteissa. Hyvä kumppani osaa myös ottaa huomioon moninaiset ohjelmistoprojektin vaiheet – joskus työtahti on verrattain tasainen ja toisinaan taas vaaditaan tiukempaa puristusta.
Läpinäkyvyys: Asiakkaan on kohtuullista olettaa, että ohjelmistokehityskumppanin toimintamallit, työnjako ja laskutusperusteet ovat selkeät ja läpinäkyvät. Jos asiakas joutuu seuraamaan tilaustensa edistymistä arvailemalla tai laskuja tipahtelee epäselvin perustein, kumppanuudessa on selvästi parannettavaa. Läpinäkyvyys tarkoittaa osaltaan myös luotettavuutta – jos kumppani pettää antamansa lupaukset, yhteistyötä on varsin hankala jatkaa luottamuksen hengessä eteenpäin.
Edunvalvonta: Aito välittäminen asiakkaasta näkyy lyhyesti sanoen siinä, tuntuuko ohjelmistokehityskumppani olevan asiakasyrityksen kanssa samalla puolella. Parhaimmillaan kumppani valvoo asiakkaan etua myös oma-aloitteisesti, silloinkin kun asiakas ei osaa sitä itse odottaa. Edunvalvontaan kuuluu osaltaan myös se, että kumppani haastaa asiakasyritystä aina tarpeen vaatiessa. Hyvä kumppani hoitaa asiakkaan pyytämät asiat mutta myös kyseenalaistaa ja tekee perusteltuja parannusehdotuksia.
Kuinka siirtää ohjelmistokehitys hallitusti uudelle kumppanille
Ohjelmistokehityskumppanuuden siirtämisen käytännön toteutus ja aikataulutus riippuvat kumppanuuden tarkemmista yksityiskohdista. Vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa siirrettävän kokonaisuuden laatu ja laajuus sekä integraatioiden määrä. Siirretäänkö alustoja, palvelimia, helpdesk – entä jatkokehitys?
Tärkeä osansa asiassa on myös olemassa olevan dokumentaation määrällä ja laajuudella. Ideaalitilanteessa hiljaisen tiedon määrä on mahdollisimman pieni: kun kehitettävästä järjestelmästä on saatavilla kattava ja ajantasainen dokumentaatio, sisältäen koko arkkitehtuurin tunnuksineen ja salasanoineen, siirtymä seuraavalle kumppani sujuu jouhevammin. Parhaassa tapauksessa edellinen kumppani myös tukee siirtymää osaltaan, mutta rehellisyyden nimissä näin ei aina ole. Tällöin on varauduttava kaivelemaan tarvittavia tietoja useammasta eri lähteestä.
Kannustava esimerkki jouhevasta siirtymästä on yli 340 kuntatoimijan omistama inhouse-yhtiö ja yhteiskunnallinen yritys Kuntien Tiera, jolle toteutimme tiiviillä aikataululla palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän siirron. Laajan kokonaisuuden ja kymmeniä palvelimia sisältänyt projekti toteutettiin porrastetusti ja hallitusti noin neljässä kuukaudessa.
Kuntien Tieran tapauksessa uuden kumppanin valintaperusteiksi nousivat ennen kaikkea asiantuntijuus, kokemus ja läpinäkyvä hinnoittelu. Lisäksi asiakasyritys arvosti joustavasti skaalautuvaa asiantuntijaresurssia ja tiimin laajaa osaamista. Ohjelmistokehityskumppanuudesta alkanut yhteistyö on ajan mittaan laajentunut myös digitaalisen liiketoiminnan vahvistamiseen ja raportoinnin kehittämiseen, kun Kuntien Tiera siirtyi palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmässään perinteisestä Excel-raportoinnista BI-työkalun käyttöön.
Keskeistä ohjelmistokehityskumppanuuden siirron valmistelussa ja toteutuksessa on se, että keskusteluyhteys on avoin ja prosessista sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa selkokielellä ja realistiselta pohjalta. Mahdolliset riskit kannattaa analysoida uuden kumppanin kanssa avoimesti ja miettiä ennalta siirtymän eri vaiheet realistisesti ja käytännönläheisesti alusta loppuun. Kumppaninvaihdos tuntuu monelle yritykselle ennalta varsin haastavalta ja raskaalta prosessilta, mutta siirtymästä tullaan tyypillisesti ulos aiempaa vahvempina ja paljon oppineina.
Kumppanin vaihdos mielessä? Lataa talteen maksuton pikaopas keskeisistä kumppanin vaihdoksessa huomioitavista asioista.
Lue lisää:
Pinja tarjoaa läpinäkyvää ohjelmistokehityskumppanuutta visiosta toteutukseen
Menestystarina: Kuntien Tiera
Blogi: Pilvimigraatio tarjoaa monia hyötyjä ja turvaa liiketoiminnan tulevaisuuden kiristyvässä kilpailussa
Blogi: Tietoturva, tietosuoja ja toimialan standardit kuten HL7 FHIR määrittävät sote- ja hyvinvointialan integraatioille korkeat laatuvaatimukset
Blogi: Mistä lähteä liikkeelle, kun tavoitteena on kehittää uusi digitaalinen palvelu?
Timo Laitinen
Toimin Pinjalla Software-liiketoimintayksikön vetäjänä.
Takaisin kaikkiin blogeihi
Aihealueet
- Pinja Career (74)
- Tuotannon kehittäminen (68)
- Business Intelligence (56)
- Kunnossapidon kehittäminen (44)
- Ohjelmistokehitys (44)
- Teollisuuden digitalisaatio (31)
- Digitaalinen liiketoiminta (29)
- Vastuullisuus (28)
- Kiertotalous ja luonnonvarat (27)
- Lean (25)
- Verkkokauppa (22)
- ICT-palvelut (21)
- Digitaalinen yhteiskunta (20)
- Toimitusketjun hallinta (19)
- Toiminnanohjaus (18)
- Metsäteollisuuden toiminnanohjaus (13)
- Teollisuuden uudistaminen (13)
- Terveys- ja hyvinvointiteknologia (10)
- Tekoäly ja koneoppiminen (5)