Kiertotalousala kasvaa räjähdysmäisesti, mikä tarkoittaa alan toimijoille myös jatkuvaa tarvetta kehittyä. Kehitystä kirittää kilpailijoiden ohella myös kiristyvä lainsäädäntö, kun Suomen uusi jätelaki astuu voimaan kesällä 2021.
EU on muuttanut kuutta jätealaa koskevaa direktiiviä ja asettanut kunnianhimoiset tavoitteet yhdyskuntajätteen kierrätykseen: vuonna 2035 jopa 65 % yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää. Jatkossa EU vaatii jäsenmailtaan entistä tarkempaa jäteraportointia ja kierrätysasteen tilastointia, minkä pohjalta Suomikin uudistaa kansallista lainsäädäntöään.
Hallituksen esitys uudesta jätelaista etenee eduskuntakäsittelyyn vuodenvaihteen jälkeen. Jotta EU:n asettamiin kunnianhimoisiin kierrätystavoitteisiin on mahdollista päästä, hallitus esittää erilliskeräysvelvoitteiden tiukentamista sekä tuottajavastuun laajentamista. Millaisia muutoksia tämä aiheuttaisi kiertotaloustoimijoiden arkeen?
Luvassa tiukemmat kirjanpito- ja raportointivaatimukset sekä kansallinen siirtoasiakirjarekisteri
Uusi jätelaki 2021 sisältää merkittäviä muutoksia kiertotaloustoimijoiden kirjanpito- ja raportointivaatimuksiin. Suunnitteilla on, muutamia esimerkkejä mainitakseni, seuraavat muutokset:
- Jätteenkäsittelijöille lisätään velvollisuus pitää kirjaa jätteen hyödyntämisessä syntyvien tuotteiden ja materiaalien käyttötarkoituksista tuote- ja materiaaliryhmittäin.
- Jätteenpolttolaitoksien velvollisuudeksi tulee kirjata jätteen pohjatuhkasta ja -kuonasta kierrätystä varten erotellut metallit.
- Yhdyskunta- ja pakkausjätteen esikäsittelijöiden velvollisuudeksi tulee kirjata esikäsittelyn aikana poistetut jätteet ja niiden jatkokäsittelytavat, sekä yhdyskunta- ja pakkausjätteen ja muista maista peräisin olevan jätteen osuudet laitoksessa käsiteltävästä jätteestä.
- Yhdyskunta- ja pakkausjätteen kuljettajille asetetaan velvollisuus pitää kirjaa jätteestä ja sen alkuperästä, sekä toimittaa edellä mainitut tiedot jätteen käsittelijälle,
- Elintarvikealantoimijoille lisätään velvollisuus pitää kirjaa ja antaa tietoja toiminnassa syntyvästä elintarvikejätteestä.
- Jätteen viejien tulee tarkentaa kirjanpitoa toiseen maahan viedyn jätteen kierrätyksestä, hyödyntämisestä ja toiminnassa syntyvien jätteiden käsittelytavasta.
Lisäksi ympäristöministeriössä on parhaillaan meneillään jätetietojärjestelmän uudistamishanke, jonka tarkoituksena on kehittää jätetiedon raportointiin ja seuraamiseen käytettäviä tietojärjestelmiä. Hankkeen taustalla ovat uudet vaatimukset jäte- ja tuotetiedon raportointiin sekä muut nykyjärjestelmissä tunnistetut puutteet sekä käytettävyydessä että jätetietojen kattavuudessa ja luotettavuudessa. Yhtenä osana tätä uudistusta on kansallinen siirtoasiakirjarekisteri.
Siirtoasiakirjavelvollisuutta koskeva lainsäädäntö tuli voimaan jo vuonna 2012. Sen mukaan jätteen haltijan vastuulla on laatia tietyistä jätteistä siirtoasiakirja, jonka on oltava mukana jätteen siirron aikana Suomen sisäisissä siirroissa. Tulevaisuudessa uuden jätelain myötä tämä velvollisuus tulee koskemaan myös POP-jätettä, eli pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävää jätettä. Lisäksi siirtoasiakirjassa edellytetään jatkossa tietoa jätteen käsittelytavasta toimituspaikassa. Tiedot on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa siirron päättymisestä SYKE:n ylläpitämään kansalliseen siirtoasiakirjarekisteriin.
Siirtoasiakirjoja ja jätetietojärjestelmää koskevan uudistuksen vuoksi uusi jätelaki 2021 velvoittaa kiertotalousalan toimijoita siirtymään sähköisten siirtoasiakirjojen käyttöön, mikä helpottaa huomattavasti manuaalisen tiedonsiirron taakkaa.
Tieto vähentää tuskaa – uusi jätelaki 2021 ja tehokkaampi materiaalivirtojen hallinta haltuun Flow by Pinja -järjestelmällä
Uudet kirjanpito- ja raportointivaatimukset asettavat kiertotaloustoimijat ristiaallokkoon – miten säilyttää kannattavuus tiukentuvien vaatimusten edessä? Uusi jätelaki 2021 pakottaa uudistamaan ja digitalisoimaan toimintaa, sillä perinteiset toimintamallit eivät enää vastaa uusiin velvoitteisiin. Tiedon pirstaleisuus ja päällekkäiset järjestelmät vaikeuttavat ja hidastavat raportointia, jolloin kannattavuus kärsii turhasta työstä, tiedonsiirron inhimillisistä virheistä ja reaaliaikaisen tiedon puutteesta.
Flow by Pinja yhdistää kiertotalouden ihmiset, järjestelmät, kannattavuuden ja datan. Flow’n kautta hallitset koko toimitusketjua ketterästi. Reaaliaikainen tieto on jatkuvasti käsiesi ulottuvilla. Tulevaisuudessa kiristyviin raportointivaatimuksiinkin on helpompi reagoida, kun tarvittava tieto on vain klikkauksen päässä, kaikki yhdessä järjestelmässä.
Flow’n avulla hoidat tehokkaasti mm. materiaalien vastaanoton ja punnitukset, kuormatietojen hallinnan ja raportoinnin, sähköisten siirtoasiakirjojen hallinnan, reaaliaikaisen varastojen hallinnan sekä tiedon jakamisen toimitusketjun eri osapuolille. Flow’ssa on myös siirtoasiakirjojen osalta automaattinen tiedonsiirto ympäristöministeriön kansalliseen siirtoasiakirjarekisteriin, johon liittyvät velvoitteet astuvat voimaan uuden jätelain myötä. Flow on helppo yhdistää myös muihin järjestelmiin, kuten asiakashallinta-, laskutus- tai ERP-järjestelmiin.
Jätelain uudistus 2021 - lisätietoja muutoksista:
Webinaaritallenne: Jätelaki uudistuu 2021 -miten vastaat muuttuviin raportointivaatimuksiin? 
Tutustu myös:
Sähköinen siirtoasiakirja vastaa uuden jätelain vaatimuksiin
Blogi: 4+1 tärkeintä asiaa, jotka kannattaa huomioida kiertotalouden materiaalivirtojen hallinnassa
Flow by Pinja - kiertotalouden materiaalivirtojen hallintajärjestelmä
Pinjan sähköinen siirtoasiakirjapalvelu
