Low-code-sovelluskehitys on globaaleille yritysjäteille jo arkipäivää, mutta Suomessa vasta pikku hiljaa tutustutaan vähäkoodiseen tapaan luoda uusia sovelluksia. Termin takana on koodausta disruptoiva toimintamalli, jossa sovelluksia kehitetään poimimalla valmiita elementtejä ja toiminnallisuuksia kirjastosta – ja joka vaatii näin ollen hyvin vähän varsinaista koodaustyötä.
Gartner arvioi jo kesällä 2021 julkaisemassaan tiedotteessa, että vuonna 2024 jopa 65 % kaikesta sovelluskehityksestä hoidetaan low code -alustoilla ja että 80 % teknisistä tuotteista on muiden kuin teknologia-alan ammattilaisten valmistamia. Forresterin mukaan puolestaan low code -alustat ovat jo nyt IT-kehityskohteiden Top3:ssa.
Kyseessä on siis varsin merkittävä, ohjelmistoalaa kiihtyvällä vauhdilla muokkaava ilmiö.
Suomessa low-code-sovelluskehitystä tarjoaa vasta kourallinen yrityksiä, mutta varmaa on, että sen osuus kasvaa sovellustuotannossa merkittävästi jo lähivuosina. Low-code-toteutusmallista toivotaan osaltaan helpotusta muun muassa pitkään ohjelmistoalaa vaivanneeseen koodaripulaan.
Mistä on kyse?
Low-code tarkoittaa tavallista nopeampaa, ketterämpää ja kustannustehokkaampaa ohjelmistokehitystä, jossa hyödynnetään valmiita komponentteja ja integrointipalveluita toiminnallisuuksien rakentamiseen.
MX (multi-experience) viittaa saman sovelluksen käyttäjäkokemukseen useissa digitaalisissa käyttötavoissa, kuten verkkosivuilla, mobiilisovelluksissa, chatboteissa, lisätyssä ja virtuaalitodellisuudessa sekä puettavissa laitteissa, kuten älykelloissa. MX-sovelluksissa voidaan hyödyntää eri vuorovaikutusmuotoja: kosketusta, ääntä, näköaistia ja liikettä.
Sovelluskehityksen raja-aidat kaatuvat
Muutosta perinteisestä koodaamisesta low-code-malliin voidaan kuvata yksinkertaistaen näin: kun sovellus perinteisen mallin mukaan kehitetään kirjoittamalla siihen tarvittava koodi alusta loppuun manuaalisesti, jatkossa sama työ voidaan hoitaa raahaamalla valmiista kirjastosta halutut elementit paikalleen. Parhaimmillaan uudet teknologiat mahdollistavat sovelluskehityksen siis myös muille kuin ammattikoodareille.
Vaikka low-code- ja no-code-teknologiat keventävätkin jatkossa tuntuvasti koodareiden työtä, ne eivät suinkaan poista ammattitaitoisten ohjelmistokehittäjien tarvetta.
Low-code-toteutuksesta on kuitenkin merkittävää apua myös ammattikoodareille, sillä valmiit elementit helpottavat ja nopeuttavat työtä varsin merkittävästi. Lyhyesti sanoen uuden toimintamallin avulla pystytään välttämään pyörän keksiminen uudelleen, eli kertaalleen koodatun ja kirjastosta valmiina löytyvän elementin tai toiminnallisuuden voi poimia suoraan käyttöön. Mikä parasta, elementit voidaan myös muokata visuaalisesti oman brändin mukaiseen muotoon.
Alalla puhutaankin pixel-perfect-toteutuksesta, jossa kehitystyökalu ei aseta enää rajoituksia siihen, miten ja millä sovellusta voidaan käyttää tai miltä sen käyttöliittymä näyttää. Sovelluksen kehittäjä voi päättää halutessaan näistä vapaasti.
Vaikka low-code- ja no-code-teknologiat keventävätkin jatkossa tuntuvasti koodareiden työtä, ne eivät suinkaan poista ammattitaitoisten ohjelmistokehittäjien tarvetta. Vaikka muutos mahdollistaakin sovelluskehityksen myös niin sanotuille maallikoille, harva käytännössä haluaa, ehtii tai pystyy kehittämään sovelluksia ammattimaiseen käyttöön riittävällä tarkkuus-, luotettavuus- ja laatutasolla – oman työnsä ohessa. Ammattikoodarien tehtävänkuvassa painotus siirtyy kuitenkin kokonaisvaltaisesta koodaamisesta yhä enemmän uudelleenkäytettävien komponenttien hyödyntämiseen ja palvelumuotoiluun.
Tärkeä low-code-sovelluskehityksen etu on myös sen kätevästi mahdollistama multi-experience, MX. Kirjastosta poimitut, valmiit elementit muokkautuvat automaattisesti eri käyttöliittymiin, kuten verkkosivuille, mobiiliin, älykelloihin ja niin edelleen. Näin pystytään välttämään esimerkiksi se tuntuva lisätyömäärä, joka tällä hetkellä liittyy perinteisessä koodauksessa yhteensopivuuksien räätälöintiin sekä iOS- että Android-ympäristöille. Samoin vältytään eri laite- ja ohjelmistoversioiden nykyisellään aiheuttamasta ylläpitotaakasta.
Miksi valita yhdistelmä low-code + MX?
1. Nopeus ja kustannustehokkuus
Low-code-ratkaisu voidaan toteuttaa valmiiden komponenttien avulla jopa muutamassa päivässä. MX-ratkaisu mahdollistaa saman koodin ajamisen eri laitteissa ja käyttöympäristöissä.2. Yhteensopivuus
Mahdollistaa integroinnin ilman rajoituksia, sisältäen taustajärjestelmät ja pilvipalvelut. Usein taustajärjestelmä vieläpä hoitaa integraatiot, joten niitäkään ei tarvitse koodata itse.3. Uudet käyttötavat ja palvelut
Yhdistelmä mahdollistaa kaikkien laitteiden hyödyntämisen ja tuo uuden teknologian mahdollisuudet aidosti myös pk-sektorin toimijoiden saataville. Tällaisia ovat esimerkiksi automaattinen puheen- ja tekstintunnistus, käännöstoiminnot sekä virtuaalitodellisuus.Pinja + low-code + MX
Me Pinjalla toteutamme low-code-ratkaisuja HCL:n alustoilla, joita ovat HCL Domino, HCL Domino Volt sekä HCL Volt MX. Alustojen avulla pystymme rakentamaan sovelluksia hyvin erilaisiin tarpeisiin ja eri laitteille sekä integroimaan ne toimimaan rajattomasti muiden järjestelmien ja palveluiden kanssa. Alustat skaalautuvat low-code-mallin lisäksi myös monipuolisempiin kokonaisuuksiin, ja niihin voidaan esimerkiksi itse rakentaa uudelleenkäytettäviä komponentteja.
Olemme Suomen johtava HCL-asiantuntija ja HCL:n virallinen kumppani. Meillä on kokemusta lukuista low-code-asiakasprojekteista jo vuosikymmenien ajalta, ja palvelumme kattavat ratkaisujen koko elinkaaren määrittelystä toteutukseen, käyttöönottoon ja ylläpitoon asti. Toimitamme myös kaikki tarvittavat ICT-palvelut kuten pilvialustat sekä niiden ylläpidon ja valvonnan, joten low-code sovellusratkaisun saa meiltä kokonaistoimituksena ja ylläpidettävänä palveluna.
Jos sovelluskehityksen uudet tuulet kiinnostavat, ota yhteyttä – kerromme mielellämme lisää.
Lue lisää
HCL-palvelut - nopeuta digitaalista muutosta turvallisen ja osaavan kumppanin kanssa
Vie digitaalinen palvelu uudelle tasolle – näin onnistut ohjelmistokehityskumppanin vaihdoksessa
Pilvimigraatio tarjoaa monia hyötyjä ja turvaa liiketoiminnan tulevaisuuden kiristyvässä kilpailussa
Pilvimigraation kustannukset – – ota nämä asiat huomioon ja välty ikäviltä yllätyksiltä
6 askelta uuden digitaalisen palvelun kehittämiseen – palvelumuotoilulla lisäarvoa ohjelmistokehitykseen
Jarkko Pietikäinen
Vastaan HCL-liiketoiminnan sekä siihen perustuvien digitaalisten palveluiden kehittämisestä. Aloitin tehtävässäni 2018, jolloin 25 vuotta sitten perustamani Netwell Oy liitettiin osaksi Pinjan menestystarinaa. Vapaa-ajallani harrastan veneilyä, radioamatööritoimintaa sekä hiihtoa ja pyöräilyä.
Takaisin kaikkiin blogeihi
Aihealueet
- Pinja Career (74)
- Tuotannon kehittäminen (68)
- Business Intelligence (56)
- Kunnossapidon kehittäminen (44)
- Ohjelmistokehitys (44)
- Teollisuuden digitalisaatio (31)
- Digitaalinen liiketoiminta (29)
- Vastuullisuus (28)
- Kiertotalous ja luonnonvarat (27)
- Lean (25)
- Verkkokauppa (22)
- ICT-palvelut (21)
- Digitaalinen yhteiskunta (20)
- Toimitusketjun hallinta (19)
- Toiminnanohjaus (18)
- Metsäteollisuuden toiminnanohjaus (13)
- Teollisuuden uudistaminen (13)
- Terveys- ja hyvinvointiteknologia (10)
- Tekoäly ja koneoppiminen (5)