Päivittäisjohtaminen eli Shop Floor Management tarkoittaa tuotantotiloissa tapahtuvaa avointa, läpinäkyvää ja osallistavaa johtamisen kulttuuria ja palaverikäytänteitä. Käytännössä päivittäisjohtamisen malli auttaa yrityksen henkilöstöä fokusoimaan toimintaansa siihen, mikä on tärkeää juuri nyt.
Kunnossapidossa päivittäisjohtaminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että:
- Kunnossapidosta kerätään aktiivisesti luotettavaa dataa
- Datasta huolehditaan päivittäin, esim. kunnossapitotöiden “backlog”: tehdyt työt kuitataan tehdyksi, tekemättömät työt aikataulutetaan ja resursoidaan uudelleen ja turhat työt poistetaan
- Tietoa jaetaan avoimesti ja kunnossapidolla on säännölliset palaverikäytänteet
- Tieto saadaan hyödynnettyä visuaalisessa ja helposti omaksuttavassa muodossa
- Kunnossapidon resurssit voidaan kohdistaa työnsuunnittelun ja -listojen avulla järkevästi
- Kunnossapidon ongelmakohtiin päästään porautumaan datan kautta
Miksi päivittäisjohtaminen on tärkeää juuri kunnossapidossa?
Yritykset yrittävät jatkuvasti tehostaa toimintaansa ja yksi yleinen tapa tähän on kulujen karsiminen. Teollisuuden kunnossapito onkin ollut pitkään yrityksille lähtökohtaisesti kuluerä. Jos kunnossapitoon käytetyille euroille ei nähdä selkeää arvoa, joutuvat kunnossapidon kehityshankkeet helposti karsittavien kohteiden listalle. Siksi on tärkeää pystyä osoittamaan, mitä hyötyä kunnossapitoon sijoitetut eurot ovat tuoneet yritykselle.
Kunnossapidosta tinkimisestä seuraa lähes poikkeuksetta kustannuksia, joita ei osata suoraan yhdistää siinä tehtyihin leikkauksiin. Näin käy erityisesti silloin, kun kunnossapidosta ei kerätä aktiivisesti dataa ja laitteiden vikaantumisista ja vikaantumisten vaikutuksista ei pidetä kirjaa. Kehittämällä kunnossapidon päivittäisjohtamista pystytään myös kunnossapidossa siirtymään tuottavuuslähtöiseen ajattelutapaan (TPM eli Total Productive Maintenance).
Heikosti johdetun kunnossapidon tyypilliset haasteet
Kunnossapidon puutteellisesta päivittäisjohtamisesta seuraa monia haasteita, jotka syövät kunnossapidon tehokkuutta ja vaikeuttavat sen merkityksen perustelua yrityksessä. Tällaisia haasteita ovat esimerkiksi:
Alihuoltaminen: Kun ennakkohuoltosuunnitelmia ei ole laadittu tai niiden pohjaksi ei ole tarjolla luotettavaa dataa, siirtyy kunnossapidon painopiste herkästi korjaavaan kunnossapitoon. Silloin alihuolletut laitteet pääsevät rikkoutumaan aiheuttaen tuotantokatkoja ja niistä seuraavia kerrannaisvaikutuksia. Täältä löydät vinkkejä ennakkohuoltojen merkityksen perusteluun.
Ylihuoltaminen: Järkevien ennakkohuoltosuunnitelmien puuttuessa myös laitteiden ylihuoltaminen voi nousta ongelmaksi. Silloin laitteistoa huolletaan tarpeettoman usein “just in case”. Tämä syö tietysti resursseja ja lisää tapauksia, joissa esiintyy huollosta aiheutuvia asennus- ja säätövirheitä tai uuden osan herkkyydestä johtuvia vikaantumisia.
Resurssit eivät ole systemaattisesti hallinnassa: Kunnossapidon rajalliset resurssit pitäisi pystyä käyttämään tehokkaasti hyödyksi. Heikon johtamisen seurauksena kunnossapito joutuu usein keskittymään tuotannossa ilmenneiden tulipalojen perässä juoksemiseen. Silloin esimerkiksi kriittisten laitteiden huoltotoimet jäävät yllättävien vikakorjausten jalkoihin.
Lue artikkelisarjan toinen osa täältä. Siinä kerromme 3 tärkeintä seikkaa onnistuneessa kunnossapidon päivittäisjohtamisessa.
Haluatko lisätietoa aiheesta?
Katso tallenne webinaarista “Kunnossapidon suunnittelu – näin siirryt ennakoivaan kunnossapitoon”, jossa kerromme, miten suunnittelet kunnossapitoa tehokkaasti ja mikä on kunnossapitojärjestelmän rooli kunnossapidon suunnittelussa.
Lue lisää:
Blogi: Kannattaako kunnossapitojärjestelmän integraatio? 1+3 hyötyä
Novi by Pinja -kunnossapitojärjestelmä teollisuuden tarpeisiin
Teollisuuden kunnossapito - mitä, miten ja miksi?
